KirjauduIsaac Newton sanoi nähneensä kauas, koska seisoi jättiläisten harteilla. Sijoittajat taas pelkäävät, koska pörssin nousu on jättiläisten harteilla. Pitäisikö meidän pelätä?
Seitsemän rohkeaa
Seitsemästä arvokkaimmasta yhdysvaltalaisesta osakkeesta käytetään termiä suurenmoinen seitsikko (”Magnificent Seven”). Seitsikkoon kuuluvat Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia ja Tesla. Seitsikon nimi on poimittu John Sturgesin vuonna 1960 ohjaamasta lännenelokuvasta, joka tunnetaan Suomessa nimellä "Seitsemän rohkeaa miestä". Elokuva oli aikansa spektaakkeli, tupaten täynnä tähtiä, kuten Yul Brynner, Steve McQueen, Charles Bronson ja James Coburn. Elokuva on lännen versio Akira Kurosawan vuonna 1954 ohjaamasta elokuvasta "Seitsemän samuraita".
Suurenmoisen seitsikon yritykset ovat erittäin kannattavia ja nopeasti kasvavia. Niiden oman pääoman tuotto on korkea ja taseet huippukunnossa. Yrityksillä on monopolin tai oligopolin hinnoitteluvoima, ja kilpailijoiden on vaikea murtautua niiden markkinoille, vaikka katteet houkuttelevat. Tuotteet ovat laadukkaita, jopa luksusta. Yritykset ovat kasvuyhtiöitä, mutta ennen kaikkea laatuyhtiöitä. Laatuyhtiöt ovat tietenkin kalliita. Ilmaisia lounaita ei ole, ja hyvää ei saa halvalla.
Ryhmä on myös heterogeeninen. Yksi myy autoja, toinen puhelimia, kolmas suunnittelee siruja, kaksi mainostaa ja yksi on digitaalinen kauppapaikka. Yhteistä on markkina-arvo ja keinoälyn keskeinen asema yritysten kasvustrategiassa.
Neljä ei selvinnyt
Seitsikon osakkeiden arvot ovat kaksinkertaistuneet kuluneen vuoden aikana. Tähtitieteellinen nousu on omiaan tuomaan kuplivan tunteen. Elokuvan tähdistä neljä menehtyi suuruudestaan huolimatta. Yritykset vastaavat noin kolmasosaa koko pörssin arvosta, joten yritysten ja pörssin kohtalo ovat pitkälti sama asia. Muidenkin kuin seitsikkoon sijoittaneiden kannattaa siis miettiä, onko seitsikko kuplassa vai ei.
Osakkeiden nousun myötä mahtiseiska on kallistunut. Mahtiseiskan P/E-arvostuskerroin on noin 30, eli yrityksellä menee 30 vuotta, jotta yhteenlaskettu voitto vastaisi osakkeen nykyarvoa. S&P 500 -indeksin kerroin ilman seitsikkoa on noin 18, mikä on hieman historiallisen keskiarvon yläpuolella riippuen siitä, mitä aikaväliä tarkastellaan. Vertailun vuoksi Nordean P/E on noin kahdeksan ja eurooppalaisten osakkeiden P/E 12–13. Ranskalaisen luksustavarayhtiö LVMH:n P/E on noin 27 ja Ozempic-lääkettä myyvän tanskalaisen Novo Nordisk -yhtiön P/E noin 45.
Korkea arvostuskerroin viittaa siihen, että markkina uskoo yrityksen kasvattavan tulostaan, kun taas matala kerroin viestii markkinan epäuskosta tuloskasvuun.
Onko kyseessä IT-kuplan jatko-osa?
Siellä missä on ahneutta, on kuplia. Rautatieyhtiöt, Panaman kanava, jopa tulppaanit ovat aiheuttaneet sijoittajamanian. Oleellisin vertailukohta Kuplalandiassa on tietenkin IT-kupla eli dotcom-kupla, joka puhkesi maaliskuussa 2000. Silloin internetin piti muuttaa maailma, ja nyt on keinoälyn vuoro. Suomi oli viime kierroksella omalla tarjonnallaan visusti mukana kuplimassa. Tällä kertaa joudumme seuraamaan juhlintaa aitioista.
Miten sitten nykyiset markkinaodotukset vertautuvat dotcom-aikaisiin odotuksiin? Goldman Sachsin mukaan vuoden 2000 sankarit olivat Microsoft, Cisco, Intel, General Electric ja Exxon.
Nykyseitsikon arvostus on selvästi matalampi kuin IT-kuplan sankareiden. Nykysankareiden P/E-kerroin on noin 30, kun aikaisemman ryhmän P/E oli peräti 42. Liikevaihdon kasvuodotukset olivat myös paljon korkeampia kaksi vuosikymmentä sitten. Vuoden 2000 hurjien piti kasvaa 16 prosentin vauhtia, kun nykykaartin odotus on 12 prosenttia.
Mitä tapahtui? Vanha viisikko investoi noin neljänneksen tuloksestaan kasvuun, ja liikevaihto kasvoi lopulta 8 prosentin vuosivauhtia, kun markkina odotti 16 prosenttia. Nykyinen seitsikko investoi paljon enemmän kasvuun. Peräti 60 prosenttia tuloksesta laitetaan kasvuun.
Yritysten osuus S&P 500 -indeksistä on noin 30 prosenttia, kun se oli kymmenen vuotta sitten alle 10 prosenttia. Mutta seitsikon osuus S&P 500 -tuloksista oli kymmenisen vuotta sitten myös alle 10 prosenttia, kun se nykyään on noin neljännes. Olisi siis omituista, jos yritysten osuus ei olisi kasvanut ainakin tuohon neljännekseen. Osuuden kohoaminen 30 prosenttiin kertoo kuitenkin, että markkina uskoo seitsikon rohmuavan tulevaisuudessa vielä suuremman osuuden tuloksista. Jos tämä ei toteudu, laskee myös yritysten osuus pörssin markkina-arvosta.
Keinoäly kertoo
Suurenmoinen seitsikko on siis halvempi, liikevaihdon kasvuodotukset ovat maltillisempia ja yritykset sijoittavat selvästi enemmän kasvuun. Jos olemme jälleen IT-kuplassa, olemme pikemminkin kuplan alussa vuodessa 1997 kuin sen puhkeamisessa vuonna 2000.
Miksi yritysten kasvulupaukset eivät täyttyisi? Yksi ilmeinen riski on pettymys keinoälyn tuomasta hyödystä. On myös mahdollista, että keinoälyn hedelmät menevät aivan muille kuin seitsikolle. Internetin hyödyt eivät menneet odotetun mukaisesti teleyhtiöille. Voi olla, että keinoälyn kaupallisen hyödyn kerää joku aivan muu.
Tässä tapauksessa Apple kuitenkin edelleen myisi paljon puhelimia ja Tesla autoja, yritykset olisivat edelleen Microsoftin ekosysteemissä ja mainokset pyörisivät Metan, Googlen ja Amazonin palveluissa. Mutta kasvu ei toteutuisi markkinan odottamalla tavalla.
