Terveisiä Tokiosta: Valtioiden, yritysten ja sijoittajien on aika siirtyä ilmastolupauksista toimintaan

Yhdenmukainen sääntely ja raportointistandardit, muuttuvaan ympäristöön sopeutuminen sekä anti-ESG nousivat tärkeimmiksi puheenaiheiksi maailman suurimmassa vastuullisen sijoittamisen konferenssissa. Toimia tarvitaan kaikilta osapuolilta, ja myös sijoittajien on aika siirtyä sitoumuksista toimintaan.

Realistinen mutta toiveikas. Tämä oli tunnelma kansainvälisessä vastuullisen sijoittamisen konferenssissa Tokiossa lokakuussa. Vaikka kunnianhimoisimpien kestävyystavoitteiden saavuttaminen alkuperäisessä aikataulussa alkaakin vaikuttaa yhä useamman mielestä haastavammalta, vallitsi osallistujien keskuudessa yksimielisyys siitä, että toimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

PRI in Person -konferenssin tämän vuoden teema oli ”Moving from Commitments to Action”. Tapahtuman puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa peräänkuulutettiinkin konkreettisia toimia kaikilta osapuolilta. Entistä yhtenäisempi lainsäädäntö ympäri maailmaa takaisi selkeämmät pelisäännöt sille, miten vastuullisuustoimia tehdään ja mitataan. Valtiot, yritykset ja sijoittajat ovat vuosien mittaan allekirjoittaneet lukuisia ilmasto- ja ympäristösitoumuksia, ja nyt niiltä vaaditaan toimintaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii toimia ja sijoituksia

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n puheenjohtaja Jim Skea muistutti PRI in Person -konferenssissa, että organisaation viimeisimmän raportin mukaan ”on todennäköisempää kuin ei”, että tavoitamme 1,5 asteen lämpenemisen 2030-luvun alkupuoliskoon mennessä. Ja vaikka saavuttaisimmekin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vuonna 2050, merkitsee maltillinenkin tavoitteen mukainen lämpeneminen valtavaa muutosta ekosysteemeihin ja ihmisten elinoloihin.

Ilmastonmuutoksen riskit tulevat siis jossain mittakaavassa toteutumaan joka tapauksessa. Tämän tulee näkyä myös sijoituspäätöksissä entistä paremmin.

Sijoittajan on tärkeää muistaa, että ilmastonmuutokseen liittyvät riskit yleistyvät, eikä niiden todennäköisyyttä pysty arvioimaan historiallisen datan ja tilastojen perusteella. Toteutuneiden riskien vaikutuksista on kuitenkin jo paljon esimerkkejä muun muassa tulvien, kuivuuden ja metsäpalojen muodossa. Mullistuksista voi olla myös vaikea palautua ja riskienhallinnassa onkin tärkeää huomioida omien investointien lisäksi niiden lähiympäristö. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii New Orleans, jonka vetovoima ei hurrikaani Katrinan ja sitä seuranneen jälleenrakennuksen myötä ole ollut enää entisenlaisensa.

Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vahvasti paikallisia, joudutaan sijoituksissa punnitsemaan entistä tarkemmin fyysisiä riskejä esimerkiksi kiinteistöjen kohdalla. Hajauttamisella tulee olemaan entistä suurempi merkitys salkussa siis myös ilmaston näkökulmasta. Konkreettisena tulevaisuuden haasteena on, että investointeja tullaan tarvitsemaan enemmän paikallisella ja kotitalouksia koskettavalla tasolla, jolloin rahoitusta täytyy kanavoida pienempiin, esimerkiksi yksittäisiin muutaman kymmenen tuhannen dollarin kokoisiin projekteihin.

Vaikka ilmasto lämpenee, pyyhettä ei pidä heittää kehään. Kuten Jim Skean puheessa korostui, jokaisella maapallon lämpötilan nousun kymmenyksellä on valtava merkitys. Keinoja ja teknologioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on paljon, ja osa niistä, kuten uusiutuva energia ja sähköinen liikenne, alkavat olla jo arkipäivää. Toisaalta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa eli toteutuneiden riskien kanssa elämisessä meillä on vielä paljon tehtävää – erään puhujan mukaan jo nyt maailmassa on enemmän ilmastopakolaisia kuin sotaa ja poliittisia oloja pakenevia. 

Vastareaktiot vaimenevat, kun vastuullisuuden viesti on kirkas

Vastuullisuustoimet herättävät myös entistä vahvempaa vastustusta. Yhdysvalloissa päätään nostanut ”anti-ESG” oli toistuva puheenaihe Tokiossa. Populistiset vastareaktiot herättävät ansaitusti huolta, mutta toisaalta kritiikkiä myös ymmärretään, kun se kohdistuu esimerkiksi mittareiden ja käytäntöjen yhteismitallisuuden puutteeseen.

Kritiikki ja anti-ESG-liikehdintä pakottavat lainsäätäjät, yritykset ja sijoittajat viestimään entistä selkeämmin miksi, miten ja millaisilla mittareilla vastuullisuustoimia tehdään. Oleellista on myös nostaa esiin moninaiset syyt panostaa ESG:hen. Arvopohjaisten valintojen lisäksi vastuullista lainsäädäntöä, liiketoimintaa ja sijoituksia voivat ajaa myös materiaaliset syyt eli juuri riskienhallinta ja uusien mahdollisuuksien löytäminen. Kun viestintä on kirkasta, kritiikiltä voidaan riisua aseet.

PRI in Person -konferenssin päällimmäinen tunnelma oli, että eri toimijat ovat tähän mennessä luvanneet paljon, mutta nyt on aika lunastaa nämä lupaukset. Entistä yhtenäisemmät raportointistandardit ja lainsäädäntö, ilmastonmuutokseen sopeutumisen teknologiat sekä kipeästi kaivatut sijoitukset ovat yhteisesti tehokkaaksi todettuja keinoja auttaa selviämään lämpenevällä pallolla.

Me Evlillä tunnistamme muutoksen riskit ja mahdollisuudet. Kesällä 2021 julkaisemamme ilmastotavoitteet ja hiilineutraalin varainhoidon tiekartta sekä kesällä 2023 Net Zero Asset Managers -aloitteelle toimittamamme välitavoitteet osoittavat reitin kohti hiilineutraaliutta viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Asiakkaille tarjoamme myös ilmastosalkkustrategiaa, jonka tavoitteena on vähentää sijoitussalkun kasvihuonekaasupäästöjä ja ohjata sijoituksia ilmastoratkaisuihin asiakkaan tavoitteiden mukaisesti.