KirjauduVastuullinen sijoittaminen on avainasemassa matkalla kohti kestävämpää yhteiskuntaa. ESG-luokitusten ja SFDR:n kaltaisten raportointia ohjaavien asetusten on tarkoitus auttaa yksityis- ja ammattisijoittajia tekemään päätöksiä, mutta erilaisten luokitusten ja metodien määrä ja mutkikkuus voi tuntua ylitsepääsemättömältä.
Muistatko vielä, kun sää oli vain kevyt keskustelunaihe kahvitauolla ja kokousten välissä? Nyt emme enää juurikaan puhu muusta. Hurrikaanit, tulvat ja metsäpalot ovat nostaneet hiilivapaan maailman tavoittelemisen asialistojen kärkeen.
Pääoman ohjaaminen vastuullisiin sijoitustuotteisiin on keskeistä tämän siirtymän onnistumiselle. Mutta mitä on vastuullinen sijoittaminen? Yksi keino sen määrittämiseen on mitata, kuinka yritys toimii ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan eli ESG:hen (Environmental, Social, Governance) liittyvissä kysymyksissä.
On sanomattakin selvää, että näin laajan skaalan hallitseminen on hankalaa. Evlin vastuullisuusjohtaja Petra Hakamo ymmärtää, että erilaisten luokitusten viidakko saattaa vaikuttaa läpitunkemattomalta.
”Mitä laajempi kirjo meillä on eri luokituksia, sitä vaikeampaa navigoinnista tulee. Vastuullinen sijoittaminen on haastavaa, sillä huomioon on otettava monia ja usein myös ristiriitaisia asioita. Yritys saattaa vähentää päästöjä esimerkillisesti mutta suoriutua huonosti sosiaalisissa kysymyksissä. Asia on harvoin mustavalkoinen.”
Maailman yli 2 900 ESG-rahastolla on hoidettavanaan noin 2,7 triljoonan dollarin edestä varallisuutta, kertoo Morningstarin maaliskuussa 2023 julkaistu tutkimus. Yksin vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä sektorille virtasi 142,5 miljardia dollaria uutta rahaa.
Kokonaiskuvaa etsimässä
Hakamo kertoo, että luokittelua tekeviä organisaatioita kritisoidaan siitä, että ne eivät tarjoa kokonaiskuvaa. ”Yksittäinen arvosana ei kerro koko totuutta. Riskinä on, että salkunhoitajat vain laittavat raksin ruutuun mitä tulee ESG-arvosanoihin.”
Kuka päättää, mitä menetelmiä käytetään ESG-luokittelujen tuottamiseen ja indekseihin? Entä mikä estää yrityksiä korostamasta joitakin suorituksiaan ja piilottelemaan toisia? Ei juuri mikään, sanovat kriitikot, jotka varoittavat sijoittajia ja kuluttajia lankeamasta viherpesuun. Vihreys on usein pintamaali, jota suditaan tuotteisiin ja palveluihin, jotka oikeasti ovat vastuullisuuden näkökulmasta melkoisen kalpeita.
ESG-viidakon viherpesun estämiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi EU on laatinut kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (Sustainable Finance Disclosure, SFDR) sekä taksonomian. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että ”varainhoitajat, institutionaaliset sijoittajat, eläkeyhtiöt ja sijoitusneuvojat sisällyttävät ESG-tekijät sijoituspäätöksiin ja neuvonantoprosessiin”, kertoo Euroopan Komissio.
EU-taksonomia on tapa luokitella ympäristön näkökulmasta kestäviä taloustoimenpiteitä. Se on integroitu osaksi SFDR:ää ja etenkin sen artikloja 8 ja 9 tuotteita, jotka käsittelevät ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuullisia sijoituksia.
Vuoden 2023 alusta on noudatettu SFDR:n kakkostasoa, joka velvoittaa varainhoitajia ilmoittamaan lisää tietoja käytetyistä metodeista ja vastuullisuuteen liittyvistä riskeistä. Monet varainhoitajat ovat valinneet varovaisuuden tien ja luokitelleet rahastonsa uudelleen artiklan 8 mukaisiksi aiemman artikla 9:n sijaan.
Artikla 9:n mukaisten sijoitustuotteiden päätavoite on tehdä kestäviä sijoituksia, ja näin ollen edistää merkittävästi ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä tavoitteita. Artikla 8:n piiriin kuuluvissa tuotteissa taas suositaan sijoituksia ja hankkeita, joilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan ja joissa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita ESG:n ulkopuolelle kuuluvien kriteerien lisäksi. Tällaisten tuotteiden tavoitteena ei ole pelkästään kestävien sijoitusten tekeminen, vaan vastuullisuus on laajemmin integroitu osaksi sijoitusprosessia. Artikla 8:n piiriin kuuluvista sijoitustuotteista on ilmoitettava, kuinka suuri osa (jos lainkaan) sijoitetaan kestävästi ympäristön tai yhteiskunnan kannalta.
”Vapaaehtoinen luokituksen muutosaalto kertoo osaltaan siitä, että rahastonhoitajat ovat ymmärtäneet tehneensä luokittelut liian nopeasti ja päättäneet tehdä muutoksia ennakoiden vastuullisuusluokitusten lakisääteistä tarkastelua”, Hakamo sanoo. ”Pelkästään ESG-metriikan, kuten hiilijalanjäljen, seuraaminen ei automaattisesti sijoita yritystä kategoriaan 9.”
307 rahastoa siirrettiin alempaan luokitukseen
Kaikkiaan noin 420 sijoitustuotteen SFDR-luokittelu on muuttunut sitten syyskuun 2022. Näistä 307 siirtyi artiklasta 9 artiklaan 8, mikä tarkoittaa, että 170 miljardin euron edestä varallisuutta luokiteltiin uudelleen. Artikla 9:n mukaisten rahastojen osuus koko EU:n rahastomarkkinasta laski 5,2 prosentista 3,3 prosenttiin vuoden 2022 lokakuusta joulukuuhun.
Tarkoittaako tämä sitä, että monet yritykset olisivat yhtäkkiä vähemmän vastuullisia? Ei suinkaan, sanovat Evlin asiantuntijat. ”Artikla 9:n piiriin kuuluvissa rahastoissa on vain yrityksiä, joilla on selkeästi vaikutukseen tähtäävä fokus, siinä missä artikla 8:n rahastoissa voidaan sijoittaa yrityksiin, jotka ovat vielä murrosvaiheessa. Artikla 8:n rahastoihin sijoittamisella saattaa olla siis laajempi vaikutus yksinkertaisesti siksi, että ne ovat suurempia ja siten niillä voi olla isompi vaikutus yhteiskuntaan”, Hakamo kertoo.
Evlillä pyritään aina tarkastelemaan isompaa kuvaa. ”Haluamme, että kaikilla rahastoillamme – ei vain kourallisella kestävyyteen erikoistuneita rahastoja – on vahva ESG-prosessi ja että yrityksillä on positiivinen vaikutus maailmaan.”
Evli Green Corporate Bond -rahaston salkunhoitajan Juhamatti Pukan mukaan artikla 9:n kapeampi luokittelu on hyväksi, sillä se estää viherpesua. ”Valitessaan artikla 9:n mukaisen rahaston yksityis- tai ammattisijoittaja voi olla varma, että ESG:lle on asetettu korkeat standardit ja vertailukohteet. SFDR:n tarkoitus on lisätä selkeyttä siihen, mitkä instrumentit ovat vastuullisia ja mitkä eivät.”
Pukka huomauttaa, että Evli Green Coporate Bond -rahastossa liikkeeseenlaskijan ESG-luokitus ei ole ainoa tarkastelukriteeri. ”Instrumenttitason valinnat – eli mihin joukkovelkakirjoihin sijoitetaan – ovat tärkeitä artikla 9:n vaatimusten täyttämiseksi. Rahaston tavoite on tehdä vastuullisia sijoituksia niin, että vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön ovat positiivisia ja mitattavia.”
Vihreän yrityslainan liikkeeseen laskeminen ei välttämättä tarkoita, että liikkeeseenlaskija olisi vastuullisuudessa kärkikastia kaikilla kriteereillä mitattuna. Vihreää on viittäkymmentä eri sävyä, ja joukkovelkakirjoja pitäisi tarkastella huolellisesti sitä vasten, onko niillä rahoitetuilla hankkeilla oikeasti positiivinen vaikutus. Monissa tapauksissa liikkeeseenlaskijoilla on useita joukkovelkakirjoja, joista vain osa on vihreitä. ”Pelkästään liikkeeseenlaskijan ESG:n tarkastelulla ei pötkitä pitkälle, vaan täytyy myös analysoida vihreiden joukkovelkakirjojen viitekehystä, jotta vastuullisuusanalyysi on kokonaisvaltaisempi”, Pukka sanoo.
SFDR ei ole arvosana vaan keino yhdenmukaistaa ESG-raportointia. Mitä tulee varsinaisiin ESG-arvosanoihin, kaksi yleisimmin käytettyä ovat MSCI ja ISS. MSCI on hiljattain muuttanut metodologiaa, jolla rahastoja ja yrityksiä tarkastellaan, mikä johtaa monien arvosanan alenemiseen.
Realistisempi kuva vastuullisuudesta
MSCI halusi muuttaa joidenkin ”liian ruusuisena” pitämää arviointia ja vähentää painoarvoa erilaisista tekijöistä, esimerkiksi positiivisen ESG-kehityksen tahdin sekä ”erittäin huonosti” suoriutuvien yritysten määrän salkussa. Lopputuloksena rahastojen ja indeksien luokitukset laskevat laajalti, mikä heijastaa myös SFDR:n kakkostason muutosta.
Tämäkään ei tarkoita, että vastuullisuustoiminta olisi mennyt hukkaan, vaan että metodologian muuttamisella on kertavaikutus. Evlin asiantuntijoiden mukaan muutos on tervetullut: ”Tavoite on nostaa AAA-arvosanan vaatimuksia, mahdollistaa merkityksellinen vertailu rahastojen välillä, saada realistisempaa kuvaa ESG:hen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista sekä tarjota yrityksille kannustimia parantaa ESG-toimiaan”, sanoo Evlin vastuullisen sijoittamisen analyytikko Noora Lakkonen.
Arvosanat ja indeksit ovat hyvä lähtökohta, mutta sekä yksityis- että ammattisijoittajien pitäisi aina yrittää tarkastella kokonaiskuvaa, Pukka sanoo: ”Me Evlillä seuraamme sijoituksiamme säännöllisesti ja pyrimme vaikuttamaan yritysten toimintaan. Jos huomaamme, että yritys on rikkonut YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen määrittelemiä ihmisoikeuksia, työoloja, ympäristöä tai korruptiota koskevia periaatteita, yritämme vaikuttaa yrityksen toimintaan tai suljemme sen pois sijoituksista.”
Lakkonen lisää: ”Yksittäiset luvut ja arvosanat eivät kerro tasapainosta ja mahdollisista kompromisseista. Pelkkä arvosanojen tarkastelu ei kerro paljoakaan perustavanlaatuisten haasteiden monitahoisuudesta.”
Vastuullisuus ei ole uusi huolenaihe, vaikka sen painopiste onkin siirtynyt ajan mittaan. Vuonna 1990 MSCI:n alkaessa julkaista indeksiään valveutuneet sijoittajat olivat huolissaan saasteista, otsonikerrosta ohentavista kemikaaleista, fossiilisista polttoaineista sekä muista ympäristöriskeistä.
Nyt, kun ilmastonmuutosta pidetään laajalti merkittävimpänä haasteena, sijoittajien fokus on kääntynyt ilmastoratkaisuihin. ESG-kysymyksiin liittyvät huolet ovat käynnistäneet dramaattisen ja pysyvän muutoksen varallisuuden hoitamisessa sekä ajaneet sijoitusvarallisuuden mittavaa uusjakoa. Konsulttiyhtiö PwC:n Asset and Wealth Management Revolution 2022 -raportin mukaan varainhoitajat ympäri maailman ovat kasvattamassa ESG-sijoituksiaan 18,4 triljoonasta dollarista (2021) 33,9 triljoonaan dollariin (2o26). Kun otetaan huomioon vuosittainen 12,9 %:n kasvu, ESG-sijoitukset tulevat muodostamaan 21,5 % globaaleista hallinnoitavista varoista seuraavan viiden vuoden aikana.
ESG-sijoitukset kasvavat paljon vauhdikkaammin kuin sijoitusmarkkina kokonaisuudessaan. PWC:n ennusteessa ESG-sijoitusten määrä Yhdysvalloissa, maailman suurimmilla sijoitusmarkkinoilla, yli kaksinkertaistuu vuodesta 2021 (4,5 triljoonaa dollaria) vuoteen 2026 (10,5 triljoonaa dollaria). Euroopassa, jossa kasvua oli yksin vuonna 2021 jopa 172 %, kasvua tulee samassa ajassa 53 %, kokonaispotin ollessa 19,6 triljoonaa dollaria. Myös sijoittajat Yhdysvaltojen ja Euroopan ulkopuolella ovat kasvattamassa ESG-sijoituksiaan.
Vastuullinen sijoittaminen Evlillä
Evlin ESG-integraatio sekä vastuullisuusosaaminen ovat kehittyneet vuosien varrella. Nyt yli 50 salkunhoitajaa ja analyytikkoa tekee aktiivisesti töitä ESG-integraation parissa tukenaan vastuullisen sijoittamisen tiimi sekä vastuullisen sijoittamisen johtoryhmä.
Sijoittajat ovat oikeutetusti huolissaan viherpesusta sekä lisääntyneestä sääntelystä ja valvonnasta. Omiin vihreisiin tavoitteisiin sopivan rahaston löytämisessä tukee salkunhoitaja, joka käyttää systemaattista lähestymistapaa ja kykenee analysoimaan ESG-kysymyksiä laajasti.
Hyödynnämme yli 13 900 liikkeeseenlaskijan ESG-dataa, joka on integroitu omaan sisäiseen tietokantaamme, johon kuuluvat kolmansien osapuolten tuottamat ESG-arvosanat ja -analyysit. Näin yritysten analysoinnille, seurannalle, aktiiviselle omistajuudelle, poissulkemiselle ja raportoinnille muodostuu vakaa pohja. ESG on integroitu osaksi koko sijoitusprosessiamme ja sijoituspäätökset tehdään aina oman analyysimme, ei pelkästään muiden tuottaman tiedon perusteella.
