Maailmanlaajuinen tarve infrastruktuuri-investoinneille kasvaa voimakkaasti. Suurimpia mahdollisuuksia luovat energiasiirtymä ja tietoliikenne, kertoo sijoitusjohtaja Richard Wanamo.
Minne markkinat ovat menossa ja mistä löytyvät parhaat mahdollisuudet? Sijoitussuunnitelma 2026 -sarjassa Evlin asiantuntijat avaavat eri omaisuusluokkien näkymiä.
1. Miltä markkina näyttää infrastruktuurisijoitusten osalta?
Tässä omaisuusluokassa sijoitetaan yrityksiin, joiden liiketoiminta perustuu yhteiskunnallisen infrastruktuurin operoimiseen ja kehittämiseen. Esimerkkejä sijoituskohteista ovat uusiutuva energia, tietoliikenne (tele- ja valokuituverkot, palvelinkeskukset), yhteiskunnallinen huolto (vesi, jäte, kaasu), liikenne (tiet, satamat) sekä sosiaalinen infrastruktuuri.
Maailmanlaajuinen tarve infrastruktuuri-investoinneille kasvaa voimakkaasti. Voidaan jopa puhua ”infrasijoittamisen kultaisesta aikakaudesta”. Preqin-rahastotietokannan arvion mukaan infrapääomarahastoissa on nykyisin globaalisti varoja lähes yhtä paljon kuin kiinteistörahastoissa.
OECD on arvioinut, että maailmanlaajuinen infrastruktuuri-investointitarve on 6,3 biljoonaa dollaria vuodessa. Koska monet suurten talouksien julkiset sektorit ovat jo ylivelkaantuneita, yhä isompi osuus tullaan rahoittamaan yksityisellä pääomalla. Infrastruktuuripääomarahastoilla, joilla on pitkä sijoitushorisontti, kokeneet tiimit ja vahvaa arvonluontikykyä, on tässä yhtälössä tärkeä ja kasvava rooli.
Infrastruktuurisijoitusten varainhankinta on elpynyt vuoden 2023 pohjalukemista. Preqin -rahastotietokannan mukaan vuonna 2024 infrarahastoihin kerättiin globaalisti 30 prosenttia enemmän varallisuutta kuin vuotta aiemmin, ja nyt syksyllä 2025 ollaan jo samalla tasolla kuin 2024 yhteensä.
2. Ovatko pitkän ajan tuotto-odotukset muuttuneet?
Infrastruktuuri on 2020-luvulla vahvistanut asemaansa turvasatamana omaisuusluokkien joukossa. Se on tuottanut vahvaa, tasaista tuottoa läpi globaalin pandemian, Euroopan energiakriisin, inflaation paluun ja korkotason vahvan nousun. Omaisuusluokan sopeutumiskyky johtuu infrastruktuurikohteiden luonteesta: koska ne tarjoavat yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä palveluja, niitä käytetään riippumatta markkinasyklin vaiheista. Niillä on usein hyvin vahva tai jopa monopolistinen markkina-asema sekä pitkillä sopimuksilla tai sääntelyllä turvattu, inflaatiosuojattu kassavirtatuotto.
Muutaman vaikean varainhankintavuoden jälkeen käynnissä on nyt ostajan markkina, jossa tuotto-odotus uusille sijoituksille samalla riskitasolla voi olla jokseenkin parempi kuin 3–4 vuotta sitten, mutta pitkän ajan tuotto-odotukseemme tämä ei vaikuta. Infrastruktuuriin voi sijoittaa eri tyyleillä ja riskitasoilla, ja valinnasta riippuen pitkän ajan keskimääräinen vuosituotto-odotus on näkemyksemme mukaan 7–12 prosenttia*.
3. Mitkä ovat omaisuusluokan suurimmat riskit?
Korkotason vaihtelu, inflaatio ja markkinaolosuhteiden muutokset voivat vaikuttaa myös infrakohteiden arvostuksiin ja tuottoihin. Yleensä kohteita kuitenkin rahoitetaan pitkillä ja kiinteäkorkoisilla lainoilla, ja niiden tulovirrat ovat usein kokonaan tai ainakin osittain inflaatiosuojattuja.
Infrastruktuurisijoittamisessa kannattaa pitää silmällä myös poliittisia ja sääntelyyn liittyviä riskejä sekä kohdekohtaisia rakennus- ja operatiivisia riskejä. Paras tapa hallita näitäkin riskejä on infrastruktuurisalkun tehokas hajauttaminen niin maantieteellisesti, toimiala- ja kohdekohtaisesti kuin ajallisesti.
4. Entä sen suurimmat mahdollisuudet?
Suurimpia mahdollisuuksia ovat energiasiirtymä ja uusiutuvat energianlähteet. Ilmastonmuutoksen torjunta vauhdittaa investointeja esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan, energian varastointiin sekä sähköverkon modernisointiin. Kasvava kysyntä puhtaalle energialle tarjoaa sijoittajille merkittäviä mahdollisuuksia. Tätä teemaa tukevat myös EU:n Green Deal sekä monet kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet.
Toinen mahdollisuus liittyy digitalisaatioon ja tietoliikenneinfrastruktuuriin. Datakeskusten, valokuituverkkojen ja 5G-infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito ovat kriittisiä modernille yhteiskunnalle. Digitalisaation kiihtyminen ja datan määrän kasvu tukevat nousua.
Myös kestävä vesihuolto, puhdas vesi ja jäteveden käsittely ovat entistä tärkeämpiä teemoja. Lisäksi kiertotalouden ratkaisut, kuten jätehuolto ja materiaalien kierrätys, luovat mahdollisuuksia. Urbanisaatio ja väestönkasvu lisäävät nekin tarvetta tehokkaille infrastruktuuriratkaisuille, kuten raide- ja joukkoliikennehankkeille sekä satama- ja lentokenttäinfrastruktuurille.
Tutustu Evlin infrastruktuurirahastoon
Mihin sijoittaa vuonna 2026? Lue Evlin asiantuntijoiden analyysit omaisuusluokittain
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Artikkelin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä.
*Tuotto-odotus perustuu Evlin tekemiin erilaisiin arvioihin ja oletuksiin historiallisesta ja tulevasta kehityksestä eikä ole takeita, että ilmoitettu tuotto-odotus toteutuu.
