Maaliskuu muistutti meitä, ettei korkosijoittajan polku ole aina suora. Kuukauden aikana markkina kohtasi harvinaisen iskun kahdelta rintamalla, kun valtionlainojen korkokäyrät nousivat jyrkästi ja samaan aikaan yrityslainojen korkoerot (spreadit) levenivät.
Vaikka tämä tuplaisku oli monessa salkussa tuntuva, on tärkeää nähdä se lyhytaikaisena reaktiona Iranin sodasta seuranneeseen shokkiin eikä pysyvänä tappiona. Kun katsomme välittömän liikehdinnän yli, on hyvä huomata, että markkinassa oli merkittävä tuottosuoja jo ennen nykyistä konfliktia. Sotaa edeltävä korkotuottotaso tarjosi puskuria pitkän aikavälin tuotoille, mutta viimeaikainen markkinamyllerrys on nostanut nämä tasot entistä korkeammalle vahvistaen omaisuusluokan tuottoja turvaavaa profiilia.
Iranin sota on aiheuttanut äkillisen shokin globaaliin energian tarjontaan. Euroopan kannalta suurin huoli on korkeiden energiahintojen siirtyminen inflaatioon, mikä pakottaa arvioimaan Euroopan keskuspankin (EKP) korkopolkua uudelleen. Ennen sotaa markkina odotti EKP:n pitävän ohjauskorot ennallaan 2,00 prosentissa vuoden 2026 ajan. Nyt markkina hinnoittelee kahta koronnostoa, ja maaliskuun pahimmassa vaiheessa hinnoiteltiin hetkellisesti jopa neljää nostoa. Vaikka geopoliittinen tilanne aiheuttaa suurta epävarmuutta, pääomamarkkinat katsovat aina eteenpäin. Toipuminen ei välttämättä vaadi sodan päättymistä; eskalaation taso on avainasemassa. Kunhan konfliktin voimakkuus alkaa tasaantua, markkinalla pitäisi olla edellytykset elpyä.
Syventynyt puskuri epävarmoina aikoina
Viimeaikainen volatiliteetti ei niinkään luonut uutta tuottopuskuria, vaan syvensi jo olemassa olevaa merkittävästi. Nykyiset korkotasot tarjoavat nyt huomattavasti vahvemman suojan tulevaa heiluntaa vastaan. Tilanne on täysin erilainen kuin vuonna 2022, jolloin koimme edellisen kerran samanaikaisen korkokäyrien nousun ja spreadien levenemisen. Tuolloin Ukrainan sota voimisti jo käynnissä ollutta inflaatiopiikkiä, mutta yrityslainojen lähtötaso oli erittäin vaikea: investment grade (IG) -lainojen tuottotaso oli tuolloin vain 0,5 prosentin tuntumassa. Se ei tarjonnut käytännössä lainkaan suojaa korkojen nousua vastaan. Tällä kertaa lähtötasomme on huomattavasti korkeampi, mikä tarjoaa paljon vakaamman perustan.
Lyhyellä aikavälillä sijoittajien sentimentti ja keskuspankkien puheet ajavat markkinaa, mutta yrityslainojen pitkän aikavälin kehitykselle luottoriskifundamentit ovat se perusvoima, joka määrittää suunnan. Jopa laadukkaat yhtiöt voivat pärjätä heikosti lyhyissä jaksoissa, mutta pitkässä juoksussa vahva ja paraneva luottoprofiili johtaa korkoerojen kaventumiseen. Olemme huomanneet, että lyhyen ja keskipitkän maturiteetin lainoissa sekä high yield -markkinassa sijoitushetken alkuperäinen tuottotaso antaa luotettavan viitteen odotetusta kokonaistuotosta. Sen sijaan investment grade -markkinan pidempi duraatio tuo mukanaan korkoriskiä, joka tekee ennustamisesta vaikeaa, koska tuotot ovat vahvasti riippuvaisia korkokäyrän liikkeistä.
Maaliskuussa nähty valtionlainakorkojen nousu vaikutti erityisesti lyhyisiin maturiteetteihin, kun EKP:n koronnosto-odotusten uudelleenhinnoittelu nosti Saksan korkokäyrän lyhyttä päätä enemmän kuin pitkää. Tämä on kuitenkin luonut mahdollisuuden: lyhyen maturiteetin crossover-yrityslainat tarjoavat nyt yli neljän prosentin tuottotasoa (YTM), mikä antaa hyvän suojan korko- ja spread-heiluntaa vastaan. Lyhyen aikavälin liikkeiden ennustaminen ympäristössä, joka on täynnä edesmenneen Donald Rumsfeldin kuuluisia "tunnettuja tuntemattomia" ja "tuntemattomia tuntemattomia", on äärimmäisen vaikeaa. Korkosijoittamisen kauneus on kuitenkin siinä, että näkyvyys seuraavalle 12 kuukaudelle on huomattavasti selkeämpi lyhyissä maturiteeteissa.
Jos EKP nostaa ohjauskorkoa kahdesti markkinoiden odotusten mukaisesti ja epävarmuus pitää spreadit nykyisellä kohonneella tasolla, kokonaistuoton pitäisi asettua nykyisen juoksevan tuoton eli noin neljän prosentin tasolle. Kokonaistuotto olisi nollan tuntumassa, vaikka simuloisimme huonoa skenaariota, jossa markkinaa ravistelisi neljä koronnostoa ja 150 korkopisteen spreadien leveneminen – mikä olisi raju liike ja nostaisi tuottotasot selvästi yli vuoden 2023 inflaatiosokin pahimpien hetkien. Tämä korostaa, miten nykyinen korkotaso vaimentaa markkinoiden iskua.
Moni haluaa myös miettiä hyvää skenaariota ja usein kuulenkin kysymyksen, kuinka paljon markkina voi tuottaa vuodessa. Tässä kohtaa tunnustan oman ammatillisen rajoitteeni, sillä korkosalkunhoitajana taipumukseni on aina katsoa, mikä voi mennä pieleen, sen sijaan, että maalailisin pilvettömiä taivaita. Jälkimmäinen on luontevampaa osakesijoittajille, joiden tuotolle ei teoriassa ole ylärajaa. Jos kuitenkin antaisin optimisen arvion, jo puolet viimeaikaisesta kokonaistuottotason noususta – joko korkoerojen kaventumisen, korkotason muutosten tai niiden yhdistelmän kautta – toisi noin viiden prosentin kokonaistuottopotentiaalin seuraavan 12 kuukauden aikana.
Huomioithan, että yllä esitetyt luvut ja skenaariot ovat puhtaasti hypoteettisia kuvauksia, jotka on johdettu nykyisestä markkinahinnoittelusta. Ne on tarkoitettu havainnollistamaan markkinamekaniikkaa, eivätkä ne ole virallisia ennusteita tai takuita tulevista tuotoista. Tekstiä ei tule tulkita sijoitussuositukseksi.
Pohjoismainen resilienssi ja pitkän aikavälin näkemys
Vaikka Euroopan korkomarkkinat kokivat kovaa volatiliteettia, pohjoismainen yrityslainamarkkina säilyi suhteellisen tyynenä. Tämä johtuu pitkälti vaihtuvakorkoisten lainojen hallitsevasta asemasta pohjoismaisella markkinalla. Vaikka tuottoerot levenivät Euroopan mukana, näiden lainojen kupongit nousevat korkotason mukana korontarkistuspäivänä, mikä vaimentaa kiinteäkorkoisille papereille tyypillisiä hintojen heilahteluita volatiilissa korkoympäristössä. Lisäksi pohjoismainen high yield -markkina osoitti vahvuutta maaliskuussa terveen uusemissioaktiviteetin muodossa. Pohjoismaisen yrityslainamarkkinan tarjoama lisätuotto verrattuna vastaavan luottolaadun eurooppalaiseen yrityslainamarkkinaan oli ikään kuin kirsikka kakun päällä, tarjoten kokonaistuotolle lisäsuojaa epävarmassa ympäristössä.
Negatiiviset tuotot eivät ole koskaan tervetulleita, mutta katsomme mieluummin horisonttiin kuin peruutuspeiliin. Korkotasojen nouseminen nykyisille tasoille on tehnyt korkomarkkinasta kokonaisuutena, ja erityisesti yrityslainoista, erittäin houkuttelevan. Investment Grade 3,5 %, lyhyen maturiteetin crossover 4,0 %, Euroopan High Yield 6,2 % ja pohjoismainen High Yield 6,7 % ovat lukuja, jotka näyttävät hyvin varteenotettavilta allokaatiota miettiessä. Nykyinen tilanne tarjoaa kärsivälliselle sijoittajalle erinomaisen mahdollisuuden lukita korkeampia tuottotasoja ja nauttia korkotuotosta tulevina vuosina.
Meillä Evlissä yhtiö- ja instrumenttivalinta on aina perustunut pitkän aikavälin näkemykseen. Kun lisäämme uusia nimiä salkkuihin, analysoimme niiden potentiaalia yli suhdannesyklien. Olemme varautuneet niin hyviin kuin huonoihin aikoihin. Uskomme edelleen vahvasti, että yritysten fundamentit ovat se lopullinen voima, joka ajaa korkoeroja ja lopulta kokonaistuottoa pitkällä aikavälillä. Emme tiedä, milloin sota Iranissa päättyy tai milloin öljykuljetukset palaavat sotaa edeltävälle tasolle, mutta nykyiset tuottotasot heijastavat jo tätä epävarmuutta. Markkinoiden reaktio viimeaikaisiin tulitaukoilmoituksiin osoitti, kuinka nopeasti luottomarkkina voi elpyä, kun positiivisia uutisia alkaa kuulua.
