Datakeskukset, sähköistyminen ja kiertotalous avaavat nyt infrastruktuuriin sijoittaville mielenkiintoisia mahdollisuuksia, kertoo sijoitusjohtaja Richard Wanamo.
Miltä markkina näyttää listaamattoman infrastruktuurin osalta?
Infrastruktuuri on tuottanut viime vuosina paremmin kuin monet muut omaisuusluokat. Vuoden 2021 lopun jälkeen infrastruktuurirahastot ovat tuottaneet euroissa 9,2 prosenttia vuodessa Preqin-rahastoindeksin mukaan, kun taas buyout-rahastojen tuotto oli 4,8 prosenttia ja MSCI World -indeksin tuotto 8,0 prosenttia vuodessa.
Myös varainkeruu on palannut. Vuonna 2025 uusiin infrastruktuurirahastoihin kerättiin Preqinin mukaan yhteensä 220 miljardia dollaria, mikä on enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä. Uusien rahastojen lukumäärä on kuitenkin kutistunut, ja yhä suurempi osa pääomista on ohjautunut megarahastoihin sekä uusiin sektorirahastoihin, jotka keskittyvät isoihin datakeskushankkeisiin. Aktiivisille rahastosijoittajille on tarjolla runsaasti rinnakkaissijoitusmahdollisuuksia, kun hyvien kohteiden pääomatarpeet ylittävät rahastojen omat resurssit.
Vanhemmissa rahastoissa etenkin vuosikertojen 2018–2022 palautukset ovat laahanneet, mutta tuottokertoimet ovat kehittyneet hyvin.
Ovatko pitkän ajan tuotto-odotukset muuttuneet?
Arviomme mukaan infrastruktuurin pitkän aikavälin tuotto-odotukset ovat pysyneet ennallaan. Seuraavan kymmenen vuoden tuotto-odotuksemme (7–12 prosenttia) heijastaa myös sitä, että listaamaton infrastruktuuri on omaisuusluokkana heterogeeninen, ja sijoittajilla voi olla hyvin vaihtelevat tuottotavoitteet sijoitustyylistä ja riskitasosta riippuen.
Listaamattoman infrastruktuurin viimeisen kymmenen vuoden tuotto on ollut keskimäärin 9,6 prosenttia vuodessa Preqin-rahastoindeksin mukaan. Realistinen odotus on siis linjassa historiallisten tuottojen kanssa ja kilpailukykyinen osakkeisiin nähden.
Kun laskelmissa vielä huomioidaan omaisuusluokan suhteellisen matala riskitaso ja historiallisesti hyvin matala korrelaatio muihin omaisuusluokkiin, listaamaton infrastruktuuri tarjoaa jatkossakin selkeitä hyötyjä hajautettuun sijoitussalkkuun.
Mitkä ovat omaisuusluokan suurimmat riskit?
Keskeisiä riskejä ovat korkeammat korot ja jälleenrahoitus, kun suuri määrä kohteita odottaa irtautumista. Uudessa korkoympäristössä kohteiden arvostukset voivat olla paineen alla.
Myös kilpailu lisää riskiä. Suosituimmissa teemoissa, kuten datakeskuksissa, rahaa on paljon ja hinnat ovat korkealla. Tekoälyyn ja datakeskuksiin liittyy myös spekulatiivisen ylirakentamisen riskiä ja teknologiariskiä. Datakeskuksiin, kuten muihinkin infrastruktuuriprojekteihin, liittyy myös kaavoitusriskejä.
Myös politiikka ja sääntely voivat olla riskejä, jos esimerkiksi tukipolitiikka ja energiamarkkinan säännöt muuttuvat.
Entä sen merkittävimmät mahdollisuudet?
Riskeistä huolimatta datakeskukset ja muu tietoliikenneinfrastruktuuri, kuten myös talouden sähköistyminen ja sähköverkot, ovat omaisuusluokan suurimpia sijoitusteemoja tällä hetkellä.
Datakeskukset käyttävät noin 4 prosenttia Yhdysvaltain sähköstä, ja niiden osuuden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Pullonkaulana on usein sähköverkko: vuosien alikehittämistä korjataan nyt, kun sääntelijät tukevat suuria monivuotisia investointiohjelmia.
Mahdollisuuksia tarjoaa myös Euroopan energiaturvallisuus ja huoltovarmuus sekä jätteenkäsittely ja kierrätys. Esimerkiksi jätehuolto on välttämätön palvelu, jonka kysyntä pysyy vakaana suhdanteista riippumatta. Myös EU-tason sääntely ja pirstaleisen toimialan yrityskaupat tukevat kasvua.
Mahdollisuuksia löytyy myös liikenteestä ja logistiikasta, kun deglobalisaatio siirtää tavaravirtoja mereltä maalle. Tämä luo kysyntää rautatie- ja intermodaaliterminaaleille, satamille, tieverkostolle ja logistiikkakeskuksille.
Etenkin keskisuuret yritykset tarjoavat sijoittajalle kiinnostavia mahdollisuuksia, sillä kilpailu on maltillisempaa ja arvonluontimahdollisuudet ovat runsaampia. Julkisen talouden alijäämien odotetaan myös kasvattavan globaalia infrastruktuurivajetta, jolloin yksityiselle pääomalle on kysyntää.
Mitä muuta olisi hyvä ymmärtää infrastruktuurista?
Infrastruktuurin perinteiset vahvuudet pätevät edelleen. Pitkät, usein inflaatioon sidotut sopimukset tuovat ennustettavaa kassavirtaa ja tukevat salkun hajautusta. Erilaisten läpivirtausmekanismien ansiosta infrastruktuurisijoitukset ovat tyypillisesti suojattuja myös energiahintojen nousua vastaan.
Rahastovalinta on tärkeää myös infrastruktuurisijoittamisessa: strategiat vaihtelevat core-sijoituksista opportunistisiin, ja tuotto-riskiprofiilit eroavat paljon toisistaan. Kun halpa velka ja nousevat arvostuskertoimet eivät enää kanna tuottoja, salkunhoitajilta vaaditaan strategista ja operatiivista osaamista sekä aktiivista arvonluontia.
Ajallinen hajautus kannattaa myös infrastruktuurisijoituksissa: sitoumuksia kannattaa tehdä tasaisesti eri vuosikerroille, sillä markkina-ajoitus on lähes mahdotonta, etenkin kun sijoitetaan listaamattomien rahastojen kautta.
Tutustu Evlin infrastruktuurirahastoon
Lue muiden omaisuusluokkien näkymät vuodelle 2027
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Artikkelin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Tuotto-odotus perustuu Evlin tekemiin erilaisiin arvioihin ja oletuksiin historiallisesta ja tulevasta kehityksestä eikä ole takeita, että ilmoitettu tuotto-odotus toteutuu.
