Lähi-idän konfliktin jatkuessa matkustimme syyskuun lopussa Lontooseen MENA-konferenssiin tapaamaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen (Middle East and North Africa, MENA) yrityksiä. Neljän päivän aikana tapasimme yhteensä 26 yritystä Persianlahden alueelta ja Egyptistä. Yhtiöt edustivat muun muassa vähittäiskaupan, elintarvikealan, terveydenhuollon, koulutuksen, rahoitus- ja maksupalveluiden, logistiikan sekä teollisuuden aloja. Tässä kirjoituksessa kokoamme keskeiset havaintomme.
Konfliktin varjossa
Helmikuun lopulla alkanut Lähi-idän konflikti on häirinnyt merkittävästi laivaliikennettä Hormuzinsalmen kautta, ja iskuja on kohdistunut paikoin myös öljyntuotantolaitoksiin Persianlahden alueella. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi lokakuun ennusteessaan Lähi-idän ja Keski-Aasian bruttokansantuotteen (BKT) supistuvan 0,3 prosenttia vuonna 2026. Alue on maailman ainoa, jossa BKT:n odotetaan supistuvan tänä vuonna. IMF ennustaa alueen BKT:n kasvavan 6,3 prosenttia vuonna 2027 sillä oletuksella, että Hormuzinsalmen laivaliikenne alkaa vähitellen palautua normaaliksi maaliskuusta alkaen.
Tästä huolimatta tapaamisissa välittyi yleisesti ottaen rauhallisempi kuva kuin uutisotsikoiden perusteella voisi odottaa.
Yritykset sopeutuvat
Konfliktin vaikutukset ovat vaihdelleet paljon toimialoittain, ja useimmat yritykset ovat mukauttaneet liiketoimintamallejaan. Autovuokraamot ovat siirtäneet kalustoaan kauemmaksi konfliktialueilta. Valmistajat ovat muuttaneet toimitusketjujensa reittejä, käyttäneet lentorahtia kiireellisiin toimituksiin ja investoineet varastojen saatavuuteen. Osa palveluyrityksistä puolestaan siirtää henkilöstöä organisaation sisällä irtisanomisten sijaan.
MENA-alueella toimivat kuluttajayritykset ovat pärjänneet parhaiten, sillä aiempaa useampi alueen asukas vietti kesän kotimaassaan. Osa vähittäiskauppiaista kertoi myymäläkäyntien jopa lisääntyneen edellisvuodesta. Raaka-aineista riippuvaiset teollisuusyritykset ovat kärsineet enemmän pidentyneistä toimitusajoista sekä kohonneista rahti- ja vakuutuskustannuksista. Suurten valtiollisten asiakkaiden kanssa tehdyissä sopimuksissa nämä kustannukset voidaan kuitenkin usein periä takaisin viiveellä.
Turismi, lentoliikenne ja matkustaminen ovat kärsineet eniten, ja joissakin tapauksissa ensimmäisen vuosipuoliskon voitot lähes katosivat. Esimerkiksi lentokenttäpalveluja tarjoavien yritysten on vaikea vähentää henkilöstöään, sillä lentoliikenteen voimakas vaihtelu edellyttää riittävää määrää koulutettuja työntekijöitä ruuhkapäiviä varten, vaikka keskimääräiset volyymit ovat pienentyneet. Elpyminen on kuitenkin alkanut: taksimatkat ja lentokenttien matkustajamäärät ovat lisääntyneet kesän jälkeen, ja Dubain hotellien käyttöaste oli elokuussa jälleen noin 90 prosenttia edellisvuoden tasosta. Sopeutumistoimet eivät silti täysin korvaa menetettyä kysyntää, ja konfliktista eniten kärsineiden toimialojen kasvu tuskin palautuu sotaa edeltävälle tasolle ennen konfliktin päättymistä.
Saudi-Arabia: kulutuksen rakenteellinen muutos
Lyhyen aikavälin häiriöistä huolimatta pitkän aikavälin kasvutekijät ovat edelleen vahvoja, erityisesti Saudi-Arabiassa. Saudi-Arabian hallituksen Vision 2030 -ohjelman tavoitteena on monipuolistaa maan taloutta ja vähentää sen riippuvuutta öljystä panostamalla turismiin, viihteeseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin. Ohjelma vaikuttaa lähes kaikkien tapaamiemme yritysten liiketoimintaan.
Alueellisen markkinajohtajan erikoiskaapelituotteita.
Ohjelma tukee infrastruktuuri- ja teollisuusyritysten hankekantaa, ja hankkeet jatkuvat konfliktista huolimatta. Hankkeet, joilla on selkeä määräaika, kuten Expo 2030 ja vuoden 2034 jalkapallon MM-kisat, etenevät edelleen. Samoin etenevät suuret lentokenttien laajennukset sekä öljy- ja kaasuhankkeet. Kasvu jatkuu myös terveydenhuollossa, jossa hallitus nojaa sairaalakapasiteetin lisäämisessä yksityisiin toimijoihin. Sairaalakonsernit Riadissa, Jeddassa ja muissa suurissa kaupungeissa avaavat edelleen uusia sairaaloita, sillä kysyntä ylittää yhä tarjonnan.
Vision 2030 -ohjelma ja nuori, kasvava väestö suuntaavat kulutusta yhä enemmän viihteeseen, kuntoiluun, ulkona syömiseen ja arkea helpottaviin palveluihin. Monilla näistä markkinoista palveluiden käyttö on vielä melko vähäistä. Pienet itsenäiset myymälät hallitsevat lähikauppamarkkinaa, ja kuntosalien käyttäjien osuus väestöstä on vain 6–7 prosenttia, kun kehittyneillä markkinoilla osuus on yli 20 prosenttia. Kuluttajat ovat kuitenkin hintatietoisia, joten kasvu perustuu pääasiassa myyntivolyymeihin ja uusiin toimipisteisiin hinnankorotusten sijaan.
Kasvu tuo mukanaan myös haasteita. Uusi sairaala saavuttaa kannattavuusrajan tyypillisesti noin 18 kuukaudessa, kun taas uuden myymälän tai kuntosalin toiminnan vakiintuminen vie yleensä yhdestä kahteen vuotta. Siksi osa yrityksistä porrastaa uusien toimipisteiden avaamista suojatakseen kannattavuuttaan. Julkisia menoja kohdennetaan aiempaa valikoivammin, ja joidenkin vesi- ja infrastruktuurihankkeiden kilpailutuksia on lykätty. Myös pula ammattitaitoisesta työvoimasta, kuten sairaanhoitajista ja opettajista, rajoittaa kasvua.
Analyytikko Waltteri Vaittinen (keskellä) Middle East Specialized Cablesin tapaamisessa.
Egypti: makrotalouden elpymisestä kulutusvolyymien kasvuun
Egyptin tilanne on erilainen, sillä kehitystä ajaa rakenteellisen muutoksen sijaan ennen kaikkea makrotalouden elpyminen. Sen jälkeen kun Egyptin punta päästettiin kellumaan maaliskuussa 2024, maan talous on osoittautunut aiempaa kestävämmäksi ja selviytynyt sodan vaikutuksista paremmin kuin aikaisemmista häiriöistä. Dollareita on nyt hyvin saatavilla tuontiin ja osingonmaksuun, ja ulkomailta tulevat rahalähetykset kulkevat yhä useammin pankkijärjestelmän kautta. IMF odottaa BKT:n kasvavan noin 5 prosenttia vuodessa vuosina 2026 ja 2027. Inflaatio on hidastunut noin 14 prosenttiin, kun talletuskorko on 19 prosenttia, ja pankit odottavat koronlaskuja vuodesta 2027 alkaen. Korkea öljyn hinta on edelleen suurin painetekijä, sillä se voi johtaa uusiin polttoainetukien leikkauksiin ja inflaation kiihtymiseen.
Vakaampi toimintaympäristö tukee kuluttajayrityksiä, jotka ovat sopeutuneet Egyptin punnan heikkoon kurssiin. Elintarviketuottajat tarjoavat tuotteita useissa hintaluokissa ja ohjaavat asiakkaita suurempiin pakkauskokoihin sen sijaan, että ne turvautuisivat pelkästään hinnankorotuksiin. Yritykset myös vakauttavat raaka-ainekustannuksiaan pidemmillä sopimuksilla, lisäävät paikallisia hankintoja ja kasvattavat vientiään turvatakseen dollaritarpeensa. Tapaamamme yritykset korostivat, että dollarien saatavuus on niille valuuttakurssia tärkeämpää.
Kysyntä on edelleen vahvaa. Kasvu perustuu ennen kaikkea myyntivolyymeihin, ja sitä tukee noin kahden miljoonan ihmisen vuotuinen väestönkasvu. Useat elintarviketuottajat toimivat lähes täydellä kapasiteetilla ja lisäävät tuotantolinjoja sekä kasvattavat vientiä. Osa yrityksistä on kuitenkin hidastanut investointejaan odottaessaan korkojen laskua.
e-finance Investment Groupin johtoa sekä analyytikot Waltteri Vaittinen ja Hanna Chau (oikealla).
Osakekurssit ja riskit
Yritysten liiketoiminnan kehitys ei aina heijastu osakekursseihin. Monet alueen osakkeet ovat laskeneet voimakkaasti kuluneen vuoden aikana, vaikka yhtiöiden kasvu jatkuu. Yhtiöiden mukaan osakekurssien laskun taustalla ovat sota, sijoittajien heikko luottamus sekä vähäinen kaupankäynti joidenkin sellaisten keskisuurten yhtiöiden osakkeilla, joissa ulkomaisten sijoittajien omistusosuus on pieni. Saudi-Arabia avasi markkinansa kaikille ulkomaisille sijoittajille helmikuussa, mutta useimmilla suurilla institutionaalisilla sijoittajilla oli pääsy markkinoille jo ennestään.
Jatkossa keskeisin riski on konfliktin kärjistyminen entisestään, mikä viivästyttäisi matkustamisen, kaupankäynnin ja investointien elpymistä. Korkea öljyn hinta voi kiihdyttää inflaatiota Egyptissä, ja julkisten menojen aiempaa tarkempi kohdentaminen voi hidastaa joidenkin Saudi-Arabian hankkeiden etenemistä. Lisäksi Yhdysvaltain korkeammat korot voivat vähentää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta egyptiläisiin sijoituskohteisiin.
Kotimatkalle
Alueella toimii monipuolinen joukko kuluttajamarkkinoille keskittyviä yrityksiä, joiden kasvutekijät vaihtelevat markkinoittain. Sota heikentää Persianlahden alueen BKT:n kehitystä tänä vuonna, mutta yritykset ovat sopeutuneet tilanteeseen nopeasti ja kotimainen kysyntä on pysynyt vahvana. Useimmat yritykset odottavat elpymistä vuonna 2027. Lyhyellä aikavälillä matkailuun ja kaupankäyntiin kytkeytyvien toimialojen näkymät riippuvat kuitenkin pitkälti sodan kehityksestä. Seuraamme erityisen tarkasti Egyptin makrotalouden elpymistä ja Saudi-Arabian kulutuksen rakenteellista muutosta.
Tapaamisten tunnelma oli vakaampi kuin uutisotsikoista voisi päätellä. Monet yritysjohtajat kertoivat keskittyvänsä liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen sen sijaan, että reagoisivat lyhyen aikavälin uutisvirtaan. Sama pitkäjänteinen lähestymistapa on perusteltu myös alueelle sijoittavalle.
Viittaukset yksittäisiin yhtiöihin ovat havainnollistavia eivätkä ne ole sijoitussuosituksia. Blogin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä tulee tutustua rahaston lakisääteisiin dokumentteihin, kuten rahaston sääntöihin, avaintietoasiakirjaan ja rahastoesitteeseen. Rahastojen lakisääteiset dokumentit ja lisätiedot ovat saatavilla tuotekohtaisilta verkkosivuilta sekä sivulta evli.com/rahastot.
Kirjoittajien lisäksi Evli Emerging and Frontier Markets -tiimin analyytikot osallistuivat blogin laatimiseen.
