Siirry sisältöön

Vuosi 2025 oli markkinoiden kannalta tapahtumarikas. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti huhtikuussa tuontitullit, jotka herättivät aluksi pelkoa talouden taantumasta ja johtivat osakemarkkinoiden laskuun. Kauppasodan lyhyt kesto sekä useimpien maiden pidättäytyminen vastatoimista rajoittivat kuitenkin kauppasodan taloudellisia haittavaikutuksia, jotka jäivät lopulta selvästi odotettua pienemmiksi. Konsensusennusteiden mukaan maailmantalous kasvoi 2,7 prosenttia vuonna 2025, Yhdysvaltain talous noin 2,0 prosenttia ja euroalueen talous noin 1,4 prosenttia.

Uudet tekoälymallit kehittyivät entistä kyvykkäämmiksi, ja investoinnit datakeskuksiin ja tekoälyinfrastruktuuriin kiihtyivät entisestään. Sähkön rajallinen saatavuus nousi merkittäväksi pullonkaulaksi tekoälyn kehitykselle Yhdysvalloissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkui ja Euroopan puolustusinvestoinnit kasvoivat. Kiinan harvinaisten maametallien ja Yhdysvaltojen edistyneiden puolijohteiden vientirajoitukset nousivat keskeiseen rooliin maiden välisissä suhteissa. Kullan hinta nousi noin 65,6 prosenttia ja öljyn hinta laski noin 16,4 prosenttia.

Vuosi 2025 oli osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti tuottoisa. Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksi nousi dollarimääräisenä noin 17,3 prosenttia (3,9 prosenttia euromääräisenä). Euroopassa STOXX 600  -indeksi tuotti noin 20,6 prosenttia. Suomen osakemarkkina menestyi erityisen hyvin, sillä Nasdaq Helsinki -indeksi nousi peräti 35,3 prosenttia. Kehittyvillä markkinoilla MSCI EM -indeksin tuotto oli noin 18,5 prosenttia. Kehittyviä markkinoita tuki dollarin heikentyminen. 

Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski ohjauskorkoaan viime vuonna kolme kertaa, yhteensä 75 korkopisteellä. Fedin ohjauskoron vaihteluväli asettui joulukuussa 3,50-3,75 prosenttiin. Euroopan keskuspankki leikkasi talletuskorkoja neljä kertaa, yhteensä yhden prosenttiyksikön verran. Korkosijoitusten osalta vuoden 2025 tuotto oli positiivista. Korkeamman luottoluokituksen investment grade -yrityslainojen arvo nousi 3,0 prosenttia, kun alemman luottoluokituksen high yield  -joukkovelkakirjalainojen arvo nousi 4,9 prosenttia. Euroalueen valtionlainojen arvot nousivat 0,6 prosenttia ja kehittyvien markkinoiden joukkolainojen arvot nousivat 11,6 prosenttia.
 

Päivitetty Evli Oyj:n tilinpäätöstiedotteen 1–12/2025 julkistamisen yhteydessä 27.1.2026.