Vuoden 2026 ensimmäiset yhdeksän kuukautta olivat markkinoilla tapahtumarikkaita. Alkuvuoden geopoliittisen turbulenssin jälkeen kolmas vuosineljännes oli pintatasolla rauhallinen. Maailmantalous säilyi odotettua vahvempana investointien, kulutuksen ja yritysten hyvän tuloskehityksen tukemana.

Näkymää varjostavat jatkuvat geopoliittiset jännitteet, energian hintojen nousu, korkea julkinen velka, sitkeä inflaatio ja pitkien korkojen kohoaminen. Tekoälyinvestoinnit ovat edelleen keskeinen kasvun ajuri, mutta samalla niihin liittyvät korkeat odotukset, kilpailu ja tietoturvariskit lisäävät epävarmuutta. Ostopäällikköindeksit viittaavat kasvun jatkumiseen Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa. Yhdysvalloissa yksityinen kulutus, työllisyys ja tuottavuus tukevat talouden aktiviteettia. Suomen talouden elpyminen jatkui kolmannen vuosineljänneksen alussa: tuotanto kasvoi heinäelokuussa vuodentakaisesta.

Suomen pankin mukaan bruttokansantuotteen (BKT) ennustetaan kasvavan tänä vuonna nopeammin kuin kesäkuussa arvioitiin. BKT kasvaa ennusteen mukaan 1,7 prosenttia vuonna 2026. Kääntöpuolella kuitenkin työttömyys pysyi korkeana, kuluttajien luottamus heikkeni syyskuussa ja polttoaineiden kallistuminen nosti inflaatiota.

Osakemarkkinoiden vahvin nousu hidastui äärimmäisen vahvojen toisen vuosineljänneksen tulosraporttien jälkeen. Globaalit osakemarkkinat tuottivat 17,3 prosenttia MSCI World -indeksillä mitattuna. Kehittyvien markkinoiden osakkeet hyötyivät tekoälyteemasta eniten: MSCI EM -indeksi tuotti 27,9 prosenttia. Japani ylsi 26,8 prosentin tuottoon. Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksi tuotti 16,7 prosenttia, Euroopassa STOXX 600 -indeksi 10,2 prosenttia ja Helsingin pörssi 13,8 prosenttia.

Pitkät valtionlainakorot nousivat jyrkästi vahvan nimelliskasvun, sitkeän inflaation, suurten rahoitustarpeiden sekä aiempaa korkeampien riskipreemioiden vuoksi. Pitkissä koroissa saavutettiin monissa maissa korkeimmat tasot yli vuosikymmeneen. Kolmannella neljänneksellä korkotuotot kääntyivät negatiivisiksi. Korkeamman luottoluokituksen yrityslainojen arvo laski vuoden alusta mitattuna 1,3 prosenttia, kun taas alemman luottoluokituksen high yield -joukkovelkakirjalainojen arvo nousi 0,3 prosenttia. Valtionlainojen arvot laskivat 3,2 prosenttia ja kehittyvien markkinoiden lainat 3,3 prosenttia.

Päivitetty Evli Oyj:n osavuosikatsauksen 1–9/2026 julkistamisen yhteydessä 28.10.2026.