Rahoitusmarkkinoilla vuoden 2026 ensimmäistä vuosipuoliskoa hallitsivat voimakkaat kurssiliikkeet ja tavallista suurempi epävarmuus. Alkuvuosi sujui positiivisissa merkeissä osakekurssien noustessa laajasti suotuisten talousnäkymien ja vahvistuneiden tulosennusteiden siivittämänä. Maaliskuussa tunnelma muuttui äkillisesti, kun Yhdysvaltain ja Israelin käynnistämä sota Irania vastaan johti Hormuzinsalmen sulkemiseen ja öljyn hinnan voimakkaaseen nousuun, mikä kasvatti sijoittajien pelkokertoimia markkinoilla. Toisella vuosineljänneksellä tilanne kääntyi nopeasti Lähi-idän rauhanneuvottelujen edetessä, mikä johti vahvaan markkinaelpymiseen. Lähi-idän tilanteen parantuessa markkinoiden huomio keskittyi vahvasti tekoälyyn, joka nosti etenkin sitä tukevaan infrastruktuuriin ja laitteistoon keskittyviä toimialoja.

Suomessa talouskehitys antoi varovaisen positiivisia merkkejä: bruttokansantuote (BKT) kääntyi kasvuun, reaalipalkat vahvistuivat ja kuluttajien luottamus koheni merkittävästi etenkin toisen vuosineljänneksen aikana.

Puolivuosikaudelta kokonaistuotot olivat alkuvuoden turbulenssista huolimatta vahvoja kaikilla keskeisillä markkinoilla. Globaalit osakemarkkinat tuottivat 14,6 prosenttia MSCI World -indeksillä mitattuna. Kehittyvien markkinoiden osakkeet hyötyivät tekoälyteemasta eniten: MSCI EM -indeksi tuotti 27,4 prosenttia. Japani ylsi 17,4 prosentin tuottoon. Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksi tuotti 13,3 prosenttia, Euroopassa STOXX 600 -indeksi 11,0 prosenttia ja Helsingin pörssi 8,8 prosenttia.

Korkomarkkinoilla Hormuzinsalmen sulusta johtunut öljyn hinnan nousu kiihdytti inflaatiota toisella vuosineljänneksellä, minkä seurauksena Euroopan keskuspankki nosti talletuskorkoa 25 korkopisteellä 2,25 prosenttiin kesäkuun kokouksessaan. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ei puolestaan tehnyt korkomuutoksia vuoden ensimmäisellä puoliskolla, vaan piti ohjauskoron vaihteluvälin 3,50–3,75 prosentissa.

Korkomarkkinoilla ensimmäinen vuosineljännes oli haastava, mutta koko puolivuosikaudelta korkosijoitukset tuottivat positiivisesti. Valtionlainat tuottivat 1,3 prosenttia, korkeamman luottoluokituksen yrityslainojen arvo nousi 1,4 prosenttia ja matalamman luottoluokituksen high yield -lainat 1,9 prosenttia. Kehittyvien markkinoiden lainat tuottivat 1,6 prosenttia.

Päivitetty Evli Oyj:n puolivuosikatsauksen 1–6/2026 julkistamisen yhteydessä 14.7.2026.