Yrityslainasalkku voi päällisin puolin näyttää hyvin hajautetulta, mutta silti altistua vain harvoille tuottoajureille. Kaivattua lisähajautusta voi saada sijoittamalla rakenteellisesti riittävän erilaisiin markkinoihin, kertoo salkunhoitaja Noora Launonen.
Sijoittajien salkuissa on tyypillisesti eri liikkeeseenlaskijoiden, toimialojen, maantieteellisten alueiden ja luottoluokkien lainoja, jotta salkku ei olisi riippuvainen yksittäisestä riskin lähteestä. Näiden tekijöiden valossa monet yrityslainasalkut näyttävätkin hyvin hajautetuilta.
Todellisuudessa ne saattavat kuitenkin altistua suhteellisen harvoille tuottoajureille, sillä suuret luottomarkkinasegmentit ovat kytköksissä toisiinsa yhteisten vertailuindeksien, sijoittajakuntien ja rajoitteiden kautta.
Hajauttaminen useisiin eri joukkovelkakirjoihin ei välttämättä tarkoitakaan hyvää hajautusta riskien ja tuottojen näkökulmasta. Jotta yrityslainasalkku on oikeasti tehokkaasti hajautettu, siinä on hyvä olla myös sijoituksia rakenteeltaan riittävän erilaisiin markkinoihin.
Markkinarakenne heijastuu hinnoitteluun ja lainojen käyttäytymiseen maailman myllerryksissä
Halusimme tuoreessa white paperissamme selvittää, millaista hajautushyötyä markkinarakenne voi tarjota sijoittajalle: mikä merkitys on esimerkiksi sillä, miten lainat lasketaan liikkeeseen, kuka niitä voi omistaa, kuinka likvidejä ne ovat ja ovatko ne mukana vertailuindekseissä?
Tutkimme asiaa pohjoismaisen yrityslainamarkkinan ja erityisesti sen luokittelemattomien lainojen segmentin kautta. Toisin kuin useimpia yrityslainasalkkuja hallitsevilla eurooppalaisilla ja yhdysvaltalaisilla yrityslainamarkkinoilla, pohjoismaisilla markkinoilla luottoluokitus, valuutta, korkosidonnaisuus, liikkeeseenlaskukoko, sijoittajakunta ja indeksikelpoisuus eivät automaattisesti liiku yhdessä. Tämän ansiosta markkinarakennetta voi tarkastella irrallaan tavanomaisesta luotto- ja korkoriskistä.
Markkinarakenne näkyy selvästi pohjoismaisten yrityslainojen hinnoittelussa: kaupankäynnin helppous ja lainan koron vaihtuvuus liittyivät sijoittajien vaatimiin riskilisiin (spreadeihin) vielä senkin jälkeen, kun tavanomaiset tekijät, kuten luottoriski ja korkoherkkyys (duraatio), oli vakioitu.
Markkinarakenne vaikuttaa myös siihen, kuinka erilaiset yrityslainat käyttäytyvät markkinan myllerryksissä. Vuoden 2022 korkoshokissa pohjoismaiset luokittelemattomat lainat menettivät selvästi vähemmän arvoaan kuin pohjoismaiset investment grade -lainat eli korkean luottoluokituksen saaneet lainat. Vuoden 2020 luottoriskishokissa luokittelemattomat lainat kärsivät enemmän. Tämä kertoo siitä, että markkinarakenne ei poista riskejä vaan muuttaa sitä, mikä riski kulloinkin hallitsee tuottoja sijoittajan salkussa.
Mielenkiintoista on, että pohjoismaisten yrityslainojen tuoma hyöty salkulle syntyy juuri hajautuksesta eikä tilastollisesti osoitetusta ylituotosta. Pohjoismaiset high yield - ja luokittelemattomat lainat toivat salkkuun riskien ja tuottojen yhdistelmiä, joita perinteisillä vertailumarkkinoilla ei voitu täysin toisintaa. Tämä hajautushyöty voi myös säilyä, sillä luokitusvaatimukset, indeksikelpoisuus, pienet lainakoot ja likviditeettirajoitteet estävät kaikkia sijoittajia hyödyntämästä markkinaa samoilla ehdoilla.
Analyysimme osoittaa, että pohjoismaiset yrityslainat paransivat salkun riski-tuottosuhdetta ja laajensivat historiallista tehokasta rintamaa. Toisin sanoen niiden avulla oli mahdollista rakentaa salkkuja, joissa saavutettiin joko korkeampi tuotto samalla riskitasolla tai vastaava tuotto pienemmällä riskillä.
Arvioi hajautusta muillakin kuin perinteisillä mittareilla
Yrityslainasalkun joukkovelkakirjojen määrä kertoo lopulta hyvin vähän sen sisältämien riippumattomien riskien määrästä.
Liikkeeseenlaskijat, luottoluokitukset, toimialat ja maantieteelliset alueet kuvaavat sitä, miten pääoma jakautuu arvopapereiden kesken, mutta eivät välttämättä sitä, altistuuko salkku todella erilaisille tuottoajureille. Hajautusta ei siis pitäisikään arvioida pelkästään arvopaperien määrällä tai muilla perinteisillä mittareilla vaan myös sillä, kuinka monta aidosti erilaista tapaa kantaa riskiä salkku sisältää.
Vaikka white paperimme keskittyykin Pohjoismaihin, markkinarakenteen mahdollistamat hajautushyödyt ovat merkityksellisiä myös muualla. Tulokset kuitenkin puhuvat pohjoismaisten yrityslainojen puolesta tehokkaana lisähajautuksen lähteenä.
Useat institutionaaliset sijoittajat omistavat jo pohjoismaisia yrityslainoja. Salkkujen altistus kohdistuu kuitenkin pääosin luokiteltuihin, euromääräisiin ja indeksikelpoisiin lainoihin eli siihen osaan markkinaa, joka muistuttaa eniten muuta eurooppalaista luottomarkkinaa.
Pohjoismaisen yrityslainamarkkinan rakenteen laajempi hyödyntäminen edellyttää yleensä altistusta myös luokittelemattomiin ja muihin kuin euromääräisiin lainoihin. Sopiva ratkaisu riippuu aina sijoittajan tavoitteista ja riskinsietokyvystä.
White paper: Beyond Credit and Duration
Syvenny teemaan ja lue englanninkielisestä Beyond Credit and Duration -white paperista lisää korkosalkun hajauttamisesta.
Tutustu Pohjoismaihin sijoittaviin korkorahastoihimme:
Evli Nordic Senior Secured Loan
Ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustu rahaston avaintietoasiakirjaan ja rahastoesitteeseen, jotka ovat saatavilla osoitteessa evli.com. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Blogin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä.
