Euroopan osakemarkkinat keskittyvät, mikä heikentää monen sijoitussalkun hajautusta. Vastavirtaan kulkeminen voi olla tuottoisa strategia, mutta silloin on oltava valmis sietämään myös ajoittaista epämukavuutta, kertoo salkunhoitaja Noora Launonen.
Eurooppalaisilla osakemarkkinoilla yhä suurempi osa riskeistä ja tuotoista keskittyy pieneen joukkoon yhtiöitä, sektoreita ja tyylejä. Tällaisessa ympäristössä sijoitussalkun hajautus voi näyttää vahvemmalta kuin se todellisuudessa on, mikä saa monet etsimään mahdollisuuksia yleisimpien nimien ulkopuolelta.
Halusimme tuoreessa white paperissamme selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä vastavirtaiseen sijoitusstrategiaan liittyy. Analyysimme paljasti, että kun markkina keskittyy harvalukuiseen joukkoon, aktiiviset tuoton lähteet löytyvät usein valtavirran ulkopuolelta. Vastavirtaisen strategian onnistunut toteutus vaatii kuitenkin epämukavuuden sietokykyä ja pitkää sijoitushorisonttia.
Lue white paper
Riskien ja tuottojen keskittyminen on vahvistunut
Vaikka MSCI Europe -indeksi, yksi laajimmin käytetyistä eurooppalaisten osakkeiden vertailuindekseistä, sisältää yli 400 nimeä, sen kehitys nojaa yhä harvempiin yhtiöihin. Sijoittajat ovat ohjautuneet samoihin voittajiin muun muassa indeksipainojen, pääomavirtojen ja vahvan tuloskehityksen seurauksena.
Keskittyminen on vahvistunut tasaisesti, mikä näkyy etenkin riskejä tarkastellessa. Kesäkuun 2026 lopussa MSCI Europe -indeksin riskin näkökulmasta 20 suurinta yhtiötä vastasi 34,4 prosentista kokonaisriskiä, kun viisi vuotta aiemmin vastaava osuus oli 23,4 prosenttia.
Sama ilmiö on havaittavissa myös tuotoissa. Heinäkuun 2021 ja kesäkuun 2026 välisenä aikana markkina-arvopainotettu MSCI Europe -indeksi tuotti keskimäärin vuodessa 3,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin tasapainotettu indeksi. Vastaava vuosittainen tuottoero kymmenen vuoden aikana oli vain 1 prosenttiyksikköä.
Riskien ja tuottojen keskittyminen lisää herkkyyttä tyylien välisille liikkeille. Esimerkiksi arvon ja kasvun välinen tuottoero on viime vuosina vaihdellut nopeasti. Loppuvuodesta 2021 ero oli koko euroajan matalin, kun taas vuoden 2026 alkupuolella se oli jo selvästi positiivinen. Tällaiset liikkeet eivät ole poikkeuksellisia, vaan ne kuuluvat Euroopan markkinoille tyypillisiin tyylisykleihin.
Keskittyminen avaa myös mahdollisuuksia
Markkinan keskittyminen ei ole nykyhetken poikkeus vaan toistuva piirre eurooppalaisessa osakemarkkinassa. Arvo- ja kasvuyhtiöiden arvostuserot liikkuvat selkeissä sykleissä, ja ääripäät toistuvat ajan myötä.
Tämä liike luo toistuvia mahdollisuuksia vastavirtaiselle sijoittamiselle, jossa tuotto syntyy matalalle arvostettujen yhtiöiden arvostusten normalisoitumisesta. Vastavirtaan sijoittamisen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun markkina keskittyy poikkeuksellisen voimakkaasti samoihin laatu- ja kasvuyhtiöihin. Juuri silloin myös vastavirtaisen strategian ehdollinen tuotto-odotus on ollut vahvimmillaan.
Vastavirtaan sijoittavan täytyy kuitenkin punnita tarkkaan arvoansojen riskiä eli tunnistaa matalalle arvostettujen yhtiöiden joukosta ne, jotka näyttävät nyt edullisilta, mutta joiden liiketoiminta heikkenee pysyvästi.
Arvoansojen takia vastavirtaista strategiaa on hankala toteuttaa passiivisella arvoindeksillä. Indeksi ostaa lähtökohtaisesti kaikki määritelmän mukaan halvat yhtiöt riippumatta siitä, ovatko niiden ongelmat tilapäisiä vai pysyviä, kun taas aktiivinen vastavirtainen strategia pyrkii erottamaan tilapäisesti epäsuositut yhtiöt rakenteellisesti heikentyneistä.
Pitkä horisontti ja sijoitusprosessin laatu korostuvat
Analyysimme paljastaa, että vastavirtaisen strategian tuotto on epätasaista lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä ylituoton todennäköisyys kasvaa, mikä edellyttää sijoittajalta kärsivällisyyttä ja valmiutta omistaa sijoituksia pitkään.
Sijoittajan on luontevampaa tavoitella tuottoja pitkän omistusajan kautta kuin yrittää ajoittaa sijoitus täsmällisesti syklin parhaisiin hetkiin. Analyysimme mukaan ajoitusstrategiat ovat pienentäneet laskuja, mutta jääneet kokonaistuotoissa jälkeen pitkäjänteisestä osta ja pidä -lähestymistavasta. Tuoton saavuttaminen onkin historiassa riippunut enemmän altistuksen ylläpitämisestä kuin optimaalisesta ajoituksesta.
Sijoittajalta vaaditaan myös epämukavuuden sietokykyä, sillä vastavirtainen strategia on tyypillisesti alisuoriutunut kriiseissä ja pärjännyt parhaiten elpymisvaiheissa. Historiallinen aineisto osoittaa, että strategian mahdollinen palkkio ei realisoidu tasaisesti, vaan vaatii sijoittajalta valmiutta kantaa pitkiä ja ajoittain raskaitakin alisuoriutumisjaksoja.
Myös sijoitusprosessin laatu korostuu, sillä pelkkä matala arvostus ei vielä kerro, onko kyse tilapäisestä epäsuosiosta vai pysyvämmästä ongelmasta. Arvoansojen tunnistaminen onkin keskeistä strategian onnistumiselle.
Evli Hannibal kulkee onnistuneesti vastavirtaan
Evli Hannibal -rahasto toimii white paperissamme käytännön esimerkkinä vastavirtaisen strategian toteuttamisesta. Rahasto sijoittaa kurinalaisesti eurooppalaisiin yhtiöihin, joita markkinat karttavat, mutta jotka ovat fundamenttiensa valossa terveitä.
Analyysimme osoittaa, että vastavirtaisen strategian tuotto-odotus on ollut historiallisesti vahvin silloin, kun markkina on keskittynyt poikkeuksellisen voimakkaasti kasvuyhtiöihin ja arvotyyli on ollut syvästi epäsuosittu. Rahaston perustamisesta 30.3.2007 kesäkuun 2026 loppuun ulottuvalla tarkastelujaksolla Evli Hannibal -rahaston B-sarja on tuottanut 7,1 prosenttia vuodessa, kun MSCI Europe -indeksi on tuottanut 5,6 prosenttia ja MSCI Europe Value -indeksi 4,5 prosenttia. Viimeisen kymmenen täyden kalenterivuoden aikana vastaavat vuosituotot olivat 12,3 %, 7,7 % ja 8,0 %. Lähde: Bloomberg. Historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
Toisaalta lähestymistapa on historiallisesti kärsinyt eniten ympäristöissä, joissa riskin välttäminen, voimakas koronlasku ja kasvuosakkeiden suosiminen ovat osuneet samaan aikaan. Vastaavasti sen rooli on korostunut vaiheissa, joissa nämä ylilyönnit alkavat purkautua.
Evli Hannibal on myös hyvä esimerkki sijoitusprosessin laadun merkityksestä. Rahaston tavoitteena ei ole ainoastaan hankkia arvoaltistusta, vaan pyrkiä tunnistamaan tilanteet, joissa markkinan hinnoittelu poikkeaa yhtiön pitkän aikavälin fundamenttiarvosta. Kvantitatiivisen seulonnan lisäksi sijoituspäätöksissä painaa fundamenttianalyysi, jossa arvioidaan muun muassa pääoman allokointia, taseen turvamarginaalia, piileviä omaisuuseriä, normalisoitua tuloksentekokykyä sekä sitä, ovatko yhtiön haasteet luonteeltaan syklisiä vai rakenteellisia.
Tutustu Evli Hannibal -rahastoon
Vastavirtainen strategia täydentää salkkua
Vastavirtaan sijoittaminen on erityisen kiinnostavaa tilanteessa, jossa salkku on jo painottunut suuriin, kasvaviin tai laadukkaisiin yhtiöihin. Tällaisissa ympäristöissä perinteisen sijoitussalkun hajautus voi näyttää vahvemmalta kuin se käytännössä on, ja juuri silloin myös vastavirtaisen strategian ehdollinen tuotto-odotus on historiallisessa aineistossa ollut vahvimmillaan.
Vastavirtaisen sijoitusstrategian tarkoitus ei ole korvata laajaa markkina-altistusta, vaan täydentää muuta salkkua tehostamalla hajautusta ja lisäämällä tuottopotentiaalia. Strategia voi olla pitkällä aikavälillä palkitseva, mutta se sisältää aina myös alisuoriutumisjaksoja.
Evli Hannibal -rahasto on hyvä esimerkki siitä, millainen rooli vastavirtaisella strategialla voi olla Eurooppa-keskeisen salkun täydentäjänä. Se sopii sijoittajalle, jolla on selkeä tilaus tällaiselle tyylipoikkeamalle, riittävä riskibudjetti ja pitkä sijoitushorisontti sekä valmius sietää toisinaan myös epämukavuutta.
White paper: Kun muut myyvät: mahdollisuus vai ansa?
Syvenny teemaan ja lue Kun muut myyvät: mahdollisuus vai ansa? -white paperista lisää vastavirtaan sijoittamisesta ja sen merkityksestä Evli Hannibalin lähes 20 vuoden historian valossa.
Ennen sijoituspäätöksen tekemistä tulee tutustua rahaston lakisääteisiin dokumentteihin, kuten rahaston sääntöihin, avaintietoasiakirjaan ja rahastoesitteeseen. Rahaston lakisääteiset dokumentit ja lisätiedot ovat saatavilla www.evli.com/rahastot. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Artikkelin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
Kirjoittajasta
Noora Launonen vastaa strategisesta allokaatiosta ja salkunrakennuksesta Evli-Rahastoyhtiössä. Hänen työnsä keskittyy pitkän aikavälin tuotto- ja riskiodotusten hyödyntämiseen sijoitussalkkujen rakentamisessa, jossa sijoittamista koskevalla tutkimusnäytöllä on keskeinen merkitys.
Noora yhdistää allokaatiokysymyksissä vahvan kvantitatiivisen lähestymistavan käytännön ymmärrykseen siitä, miten rahastoja rakennetaan, hinnoitellaan ja seurataan. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta pääaineenaan taloustiede ja on parhaillaan CFA®-ohjelman Level III -kandidaatti. Noora on työskennellyt Evlissä vuodesta 2021 lähtien.
