Kevät oli kiireistä aikaa Evli Emerging Frontier -rahaston uudelle tiimille. Teimme sitä, mitä mielestämme kuuluu tehdä: tapasimme yrityksiä, matkustimme, rakensimme yhtiötietopankkiamme ja muovasimme salkkua näkemystemme pohjalta. Kääntöpuolena oli se, että kirjoittaminen jäi matkustamisen varjoon.
Sen sijaan, että arkistoisimme keräämämme havainnot, julkaisemme ne viisiosaisena sarjana matkoistamme. Tulevien viikkojen aikana julkaisemme “Matkamuistiinpanoja”-kirjoituksia matkoiltamme samassa järjestyksessä kuin ne toteutettiin: Egypti (helmikuu 2026), Latinalainen Amerikka (New Yorkissa, maaliskuu 2026), Filippiinit (maaliskuu 2026), Thaimaa (huhtikuu 2026) ja Singapore (heinäkuu 2026). Jatkossa suunnitelmamme on yksinkertainen: kun matkustamme, kirjoitamme ja julkaisemme havaintojamme silloin, kun keskustelut ovat vielä tuoreessa muistissa.
Kirjoitusten tarkoituksena ei ole toimia maiden oppikirjoina tai makrotaloudellisina ennusteina. Ne perustuvat suoriin yritystapaamisiin sekä niihin havaintoihin, jotka nousevat esiin, kun johtoryhmät ja paikalliset toimijat kuvaavat markkinoitaan omin sanoin.
Egyptin uusi vaihe
Helmikuussa vierailimme Kairon vilkkailla kaduilla saadaksemme paremman käsityksen maan taloudellisesta toimintaympäristöstä. Havaitsimme, että Egyptissä kitka voi muodostua kilpailueduksi. Sama teema nousi esiin myöhemmin myös muilla markkinoilla.
Viime vuosina kitka on ollut olennainen osa arkea Egyptissä: valuuttapula, inflaatio, tuonnin pullonkaulat, valuutan heikkeneminen ja kotitalouksien ostovoimaan kohdistunut jatkuva paine ovat leimanneet toimintaympäristöä. Monille yrityksille keskeiset kysymykset liittyivät siihen, miten pitää hyllyt täynnä, tehtaat käynnissä ja taseet kunnossa. Silti tunnelma oli muuttumassa. Ei erityisen optimistiseksi eikä huolettomaksi, mutta selvästi aiempaa myönteisemmäksi. Keskustelut eivät enää keskittyneet siihen, miten dollareita saataisiin hankittua hinnalla millä hyvänsä. Sen sijaan puhuttiin hankinnoista, hinnoittelusta, kapasiteetista, tuotelanseerauksista ja rahoituksesta. Muutos on merkittävä. Kun kriisi ei enää määritä jokapäiväistä toimintaa, yritykset voivat jälleen tehdä strategisia päätöksiä.
Niilin joki Kairossa.
Vakautuminen ei kuitenkaan ole mikään taikasana. Egyptissä inflaatio ja korot ovat edelleen korkealla, julkisen talouden rasitus on merkittävä, ja maa on suoraan altis alueelliselle geopoliittiselle epävarmuudelle. Esimerkiksi Punaisenmeren häiriöt ovat heikentäneet Suezin kanavan tuloja. Valtion rooli taloudessa on yhä huomattava, eikä uudistusprosessi saa pysähtyä.
Tästä huolimatta markkina on siirtynyt kriisitilasta kohti normaalimpaa toimintaympäristöä. Yritykset, jotka selvisivät viime vuosien haasteista, siirtyvät tähän vaiheeseen aiempaa kevyemmillä kustannusrakenteilla, paikallisemmilla toimitusketjuilla, paremmalla hinnoittelukurilla ja parhaissa tapauksissa kilpailijoita vahvemmassa asemassa.
Keskeinen johtopäätöksemme Egyptistä on, että kriisi toimi armottomana suodattimena. Se ei luonut hyviä yrityksiä, mutta se paljasti ne.
Paniikista suunnitteluun
Vuosien ajan Egyptin makrotaloudellista keskustelua hallitsi valuuttakysymys. Kovan valuutan pula vaikutti lähes kaikkeen. Maahantuojat odottivat. Valmistajat joutuivat säännöstelemään tuotantoaan.
Yritykset, joilla oli dollarimääräisiä tuloja, olivat etulyöntiasemassa. Yritykset ilman dollareita joutuivat improvisoimaan. Siirtyminen joustavampaan valuuttakurssijärjestelmään muutti keskustelun luonnetta. Mustan pörssin kurssipreemio kaventui, pankkien välinen valuuttamarkkina alkoi jälleen toimia, ja ulkomaanvaluuttaa tuli saataville kanavien kautta, joiden varaan yritykset pystyivät rakentamaan suunnitelmiaan.
Tämä ei poista inflaatiota eikä tee tuonnista halpaa, mutta se muuttaa ongelman luonnetta. Niukka mutta saatavilla oleva tuotantopanos on kallis ja hankala. Niukka tuotantopanos, jota ei välttämättä ole saatavilla lainkaan, voi sen sijaan pysäyttää toiminnan. Tämä oli yksi selkeimmistä havainnoista tapaamisissamme. Johtoryhmät puhuvat edelleen hinnoista, palkoista, käyttöpääomasta ja kuluttajiin kohdistuvista paineista, mutta suunnitelmat eivät enää rakennu hätävarana hankitun ulkomaanvaluutan ympärille.
Sijoittajan näkökulmasta tämä on merkittävä muutos. Markkina ei ole enää kriisikaupan kohde, vaan siitä on tullut yhtiövalintaan oivallinen markkina.
Tilaa yksityiselle sektorille
Valtion näkökulmasta Egyptin talouspolitiikan suuntaa on helppo kuvata, mutta vaikeampi toteuttaa käytännössä: valtion roolia taloudessa pyritään pienentämään, valtiovetoisten suurien hankkeiden merkitystä vähentämään ja yksityisen sektorin vetämälle kasvulle pyritään luomaan enemmän tilaa.
Egyptiltä ei puutu kokoa eikä potentiaalia. Maalla on suuri väestö, nuori työvoima, laajat kotimarkkinat sekä yksi maailman merkittävimmistä sijainneista kansainvälisen kaupan kannalta. Historiallisesti haasteena on kuitenkin ollut tasapuolisten ja vakaiden kilpailuolosuhteiden puute.
Yksityiset yritykset voivat sopeutua volatiliteettiin. Vaikeampaa on toimia ympäristössä, jossa kilpailu, maan saatavuus, pääoman kohdentuminen ja sääntely määräytyvät valtion kautta tavoilla, jotka eivät ole läpinäkyviä.
Tapaamamme yritykset eivät odota täydellistä uudistusprosessia. Ne sopeutuvat jo tapahtuneisiin muutoksiin. Tuontimenettelyjä yksinkertaistetaan, tulliselvitysten käsittelyaikoja pyritään lyhentämään, ja digitaaliset verojärjestelmät sekä sähköinen laskutus tekevät yhä suuremman osan taloudesta näkyväksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän paperityöhön käytettyä aikaa, vähemmän epävirallisia vuotoja ja parempaa dataa rahoituspäätösten tueksi.
Tärkeää ei ole se, että byrokratia olisi kadonnut, sillä näin ei ole. Olennaista on se, että jo pienilläkin kitkan vähenemisillä voi olla suuri vaikutus markkinassa, jossa yritykset ovat vuosien ajan kantaneet tehottomuuden kustannuksia.
Kuluttajien ostovoima elpyy, mutta hitaasti
Egyptiläiset kuluttajayhtiöt ovat joutuneet tasapainoilemaan haastavassa ympäristössä.
Kustannukset nousivat nopeasti, eivätkä kuluttajat pystyneet sopeutumaan kaikkiin hinnankorotuksiin. Myyntivolyymit olivat tärkeitä, mutta myös kannattavuudesta oli pidettävä kiinni. Eräässä tapaamisessamme johtavan maitotuote- ja mehuyhtiön johto kuvasi ostovoiman palautumista pikemminkin asteittaiseksi kuin voimakkaaksi. Tämä vaikutti osuvimmalta kuvaukselta tilanteesta. Kuluttajat eivät koe tilanteensa muuttuneen yhtäkkiä helpoksi vain siksi, että inflaatio hidastuu. Jos palkkojen nousu kuitenkin saavuttaa inflaation ja valuutta vakautuu, kotitaloudet voivat vähitellen luopua kaikkein varovaisimmasta käyttäytymisestä. Tämä avaa mahdollisuuksia uusille tuotelanseerauksille, aiempaa normaalimmalle kampanjoinnille ja paremmalle näkyvyydelle kysynnän kehitykseen.
Menestyvimmät kuluttajayhtiöt eivät kuitenkaan perusta strategiaansa pelkästään elpymisen varaan. Ne muokkaavat tuotevalikoimaansa, mukauttavat pakkauskokoja, panostavat tuoteryhmiin, joissa brändiuskollisuus on vahvempaa, laajentavat jakeluaan ja hyödyntävät uusia tuotteita hintatasojensa suojaamisessa.
Egyptin kaltaisella markkinalla pienetkin pakkauskokoon liittyvät päätökset voivat olla yhtä merkittäviä kuin suuret strategiset linjaukset. Kysymys ei ole ainoastaan siitä, onko kuluttajalla varaa tuotteeseen. Yhtä tärkeää on se, pystyykö yritys säilyttämään tuotteen osana kuluttajan päivittäistä arkea.
Havaitsimme samankaltaisen ilmiön myös pakattujen elintarvikkeiden markkinalla. Eräs tapaamamme juustovalmistaja kertoi välttäneensä pahimman paineen kannattavuudessaan lisäämällä jalostuskapasiteettiaan ja pitämällä kiinni alennuskäytännöistään silloinkin, kun kilpailijat tavoittelivat kasvua volyymien kautta.
Tavanomaisessa markkinaympäristössä tämä ei välttämättä kuulostaisi erityisen huomionarvoiselta. Egyptissä, jossa inflaatio ja tuotantopanosten saatavuushaasteet ovat pakottaneet monet yritykset lyhyen aikavälin ratkaisuihin, kurinalaisuus on kuitenkin selkeä kilpailuetu.
Rameda Pharma: säädellyt hinnat, säätelemätön luovuus
Lääketeollisuus on yksi selkeimmistä esimerkeistä siitä, miksi paikallinen markkinatuntemus on Egyptissä tärkeää.
Monien lääkkeiden kuluttajahinnat ovat säädeltyjä, mikä tarkoittaa, etteivät yhtiöt voi siirtää kaikkia kustannusnousuja suoraan hintoihin. Kun valuutta heikkenee ja tuodut raaka-aineet kallistuvat, kannattavuus voi joutua merkittävän paineen alle. Muita heikommille valmistajille tämä voi muodostua vakavaksi ongelmaksi. Vahvemmille toimijoille se on puolestaan kannustin arvioida tuoteportfoliotaan uudelleen.
Rameda Pharma on tästä hyvä esimerkki. Yhtiö on siirtänyt painopistettään kroonisten sairauksien lääkkeisiin sekä itsehoitotuotteisiin, joissa kysyntä on jatkuvaa ja kannattavuus usein houkuttelevaa. Kroonisten sairauksien hoitoon liittyvät tuoteryhmät ovat erityisen merkittäviä Egyptin väestörakenteen ja terveyshaasteiden vuoksi. Ne myös luovat vakaampia suhteita apteekkien, lääkäreiden ja potilaiden kanssa.
Seniori salkunhoitaja Mathias Althoff (oikealla) kokouksessa Ramedan johdon kanssa.
Toinen kiinnostava mahdollisuus on sopimusvalmistus. Kansainväliset lääkeyhtiöt haluavat päästä Egyptin markkinoille, mutta eivät välttämättä halua kantaa paikallisen tuotannon koko operatiivista monimutkaisuutta. Paikalliset valmistajat, joilla on ylikapasiteettia, voivat tuottaa tuotteita kansainvälisten lääkeyhtiöiden puolesta ja saada tästä houkuttelevia tuottoja. Samalla monikansallinen yhtiö kantaa usein suuren osan raaka-ainekustannuksiin liittyvästä riskistä.
Kyseessä on hyvin erilainen liiketoimintamalli kuin matalakatteisten, säänneltyjen tuotteiden myynti epävakaassa valuuttaympäristössä.
Teema on jälleen sama. Kriisi ei tehnyt yhtiöstä hyvää, vaan pakotti sen tunnistamaan todelliset kilpailuetunsa.
Fawry: taloudellinen osallisuus muuttuu infrastruktuuriksi
Egyptin digitalisaatiotarina ei koske pelkästään sovelluksia. Kyse on siitä, miten suuri, vahvasti käteiseen nojaava talous tuodaan järjestelmiin, joissa maksutapahtumia voidaan seurata, analysoida ja rahoittaa.
Siksi on tärkeää ymmärtää Fawry-yhtiötä. Se aloitti toimintansa yksinkertaisesta mutta vahvasta lähtökohdasta: maksujärjestelmien rakentamisesta markkinalle, jossa käteinen raha hallitsi maksamista ja virallisten rahoituspalvelujen saatavuus oli rajallista. Ajan myötä tästä verkostosta on tullut muutakin kuin pelkkä maksukanava. Siitä on muodostunut jakelu-, data- ja luottamusverkosto.
Kasvumahdollisuudet ovat merkittävät. Kotitalouksien velkaantuneisuus on edelleen matalaa, käteisen käyttö on yleistä ja monet kuluttajat sekä pienyritykset ovat olleet virallisen luottojärjestelmän ulkopuolella. Tämä luo selkeitä riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Markkinoilla, joilla perinteisillä luottotietoyhtiöillä on rajallisesti dataa, parhaaseen omaan transaktiodataan perustuva toimija voi saavuttaa merkittävän kilpailuedun.
Kiinnostavinta ei ole se, että Fawry hyödyntää dataa. Kaikki kertovat tekevänsä niin. Olennaista on se, että maksuhistoria, takaisinmaksukäyttäytyminen ja kauppiasverkostot voivat tukea laajempien rahoituspalvelujen rakentamista, mikäli kasvua hallitaan harkitusti.
Kehittyvillä markkinoilla taloudellisen osallisuuden ensimmäinen kasvuvaihe näyttää usein houkuttelevalta aina siihen asti, kun ensimmäinen luottosykli alkaa. Parhaat toimijat tiedostavat, että kasvu on arvokasta vain niin kauan kuin luottotappiot pysyvät hallinnassa.
Useat egyptiläiset fintech-toimijat katsovat myös kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Keskusteluissamme nousi toistuvasti esiin laajentuminen Persianlahden markkinoille, erityisesti Saudi-Arabiaan. Mielestämme tämä kertoo jotain niin teknologiaosaamisen kuin johtoryhmienkin laadusta. Egypti ei pelkästään tuo digitaalisia liiketoimintamalleja kotimaahan, vaan joillakin alueilla myös vie niitä ulkomaille.
Digitaalinen rahoitus: valtio data-alustana
Julkisen sektorin digitalisaatio voi osoittautua yhtä merkittäväksi teemaksi kuin kuluttajille suunnattu fintech. Kehityksen ytimessä on esimerkiksi E-Finance, jota kannattelevat valtion IT-sopimukset ja keskeinen rooli Egyptin digitaalisessa infrastruktuurissa. Sähköinen laskutus, digitaaliset verokuitit ja viranomaismaksujen sähköistäminen eivät ehkä kuulosta näyttäviltä, mutta niiden vaikutukset voivat olla huomattavia.
Kun valtio pystyy seuraamaan aiempaa enemmän maksutapahtumia, veronkanto tehostuu. Kun pankeilla on käytettävissään luotettavampaa tietoa yritysten liikevaihdosta, pienten ja keskisuurten yritysten rahoittaminen perustuu aiempaa enemmän luottoriskin arviointiin ja vähemmän arvailuun.
Näkymä Egyptin keskuspankista.
Tämä luo kiinnostavan yhteyden julkisten uudistusten ja yksityisen luotonannon kasvun välille. Digitaalinen verokuitti ei ole pelkästään väline sääntelyn noudattamiseen. Se voi muodostaa perustan luottotiedoille. Pienyritykselle, jolla ei ole aiemmin ollut merkittävää pääsyä virallisen rahoituksen piiriin, tämä voi olla mullistava muutos.
Tämä on yksi Egyptin kehitystarinan aliarvostetuimmista osa-alueista. Talouden formalisoitumista pidetään usein yrityksille aiheutuvana rasitteena, ja toisinaan se onkin sitä. Jos formalisoituminen kuitenkin tuo mukanaan paremman pääsyn rahoitukseen, paremman näkyvyyden hankintoihin ja vähemmän kitkaa liiketoimintaan, siitä voi tulla myös merkittävä kasvun mahdollistaja.
Pankit ja Orascom Development: valmistautuminen seuraavaan vaiheeseen
Pankit valmistautuvat syklin uuteen vaiheeseen.
Korkea korkotaso on tukenut kannattavuutta, mutta jos inflaatio jatkaa hidastumistaan, korkojen suunta on pitkällä aikavälillä todennäköisesti alaspäin. Tämä lisää painetta korkokatteille. Parhaat pankit tiedostavat tilanteen ja pyrkivät jo kompensoimaan sitä liiketoimintavolyymeja kasvattamalla, palkkiotuotoilla, edullisilla talletuksilla sekä syventämällä suhteitaan pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin.
Tässä taloudellinen osallisuus muuttuu jälleen konkreettiseksi. Rahavirtojen tuominen virallisen järjestelmän piiriin hyödyttää veroviranomaisia, mutta myös pankkeja. Yritystä, josta ei ennen ollut luotettavaa tietoa, on vaikea rahoittaa vastuullisesti. Yrityksestä, jolla on digitaalisia tositteita, transaktiohistoriaa ja rahoituskelpoisia kassavirtoja, voi sen sijaan tulla pankille asiakas.
Kiinteistöt ovat puolestaan edelleen Egyptissä tuttu suoja inflaatiota vastaan, mutta parhaat rakennuttajat pyrkivät olemaan enemmän kuin pelkkiä maanomistajia ja asuntojen myyjiä.
Orascom Development on tästä hyvä esimerkki. Yhtiö ei pelkästään myy asuntoja, vaan rakentaa laajoja kokonaisuuksia, joissa asuntomyyntiä täydentävät matkailu- ja hotellitoiminta, liikekiinteistöt, aluehallintapalvelut sekä muut toistuvat tulonlähteet. Tämä on tärkeää, sillä epävakaassa makrotaloudellisessa ympäristössä kertaluonteiset myynnit voivat näyttää vaikuttavilta, mutta jatkuvat tulovirrat tekevät liiketoiminnasta kestävää.
Myös ulkomaanvaluuttakysynnällä on merkitystä. Rakennuttajat, joiden asiakaskunnassa on ulkomaanvaluutalla ostavia asiakkaita tai diaspora-kysyntää, ovat paremmin suojassa paikallisvaluutan heilahteluilta. Riskinä on kuitenkin se, että kiinteistöistä voi muodostua inflaatiojaksojen aikana pikemminkin säästöjen purkukanava sen sijaan, että ne heijastaisivat pelkästään loppukäyttäjien ostovoimaa.
Siksi osakevalinnalla on suuri merkitys. Kyse ei ole siitä, pitävätkö egyptiläiset kiinteistöistä. He pitävät kyllä. Kyse on siitä, mitkä rakennuttajat pystyvät muuttamaan kysynnän kestäviksi kassavirroiksi ilman, että ne ottavat taseeseensa riskejä, joita ne eivät pysty hallitsemaan.
Riskit ovat edelleen todellisia
Olisi liian yksinkertaista päättää tämä kirjoitus pelkästään vakautumistarinaan. Egyptin tilanne on monimutkaisempi.
Inflaatio on laskenut huipputasoiltaan, mutta on yhä korkea. Korot rajoittavat edelleen talouskasvua. Julkisen talouden rasitus on merkittävä. Omaisuuserien myyntiohjelma on edennyt sijoittajien toiveita hitaammin. Alueellinen geopoliittinen epävarmuus on edelleen suora taloudellinen riski eikä vain teoreettinen uhka. Punaisenmeren häiriöt ovat heikentäneet Suezin kanavan tuloja, jotka ovat yksi Egyptin tärkeimmistä ulkomaanvaluutan lähteistä. Kaikki nämä tekijät ovat keskeisiä maan sijoitusnäkymien arvioinnissa.
Egyptin kehityksen jatkuminen edellyttää valuuttakurssijärjestelmän joustavuutta, kurinalaista finanssipolitiikkaa, todellista edistystä yksityisen sektorin uudistuksissa sekä uusien ulkoisten shokkien välttämistä. Mikään näistä ei ole varmaa.
Markkinan ei kuitenkaan tarvitse olla täydellinen ollakseen kiinnostava. Se tarvitsee suunnan, riittävän likviditeetin ja sellaisia yhtiöitä, jotka kykenevät muuttamaan paranevan makrotaloudellisen ympäristön paremmaksi tuloskehitykseksi.
Johtopäätökset
Egyptin nykyinen tarina ei ole kertomus siitä, että kaikki ongelmat olisi ratkaistu. Se on kertomus siitä, että kysymykset ovat muuttuneet.
Kriisin aikana keskeinen kysymys oli selviytyminen. Kuka pystyi hankkimaan dollareita? Kuka piti varastot liikkeessä? Kuka turvasi käyttöpääomansa? Kuka vältti joutumasta tekemään huonoja päätöksiä kaikkein vaikeimmalla hetkellä?
Nyt kysymys on rakentavampi. Kuka pystyy kasvamaan, kun järjestelmä alkaa jälleen toimia? Kenellä on hinnoitteluvoimaa ilman, että asiakkaat katoavat? Kenellä on paikallista tuotantokapasiteettia tilanteessa, jossa tuontiriippuvuus on edelleen riski? Kenellä on dataa vastuulliseen luotonantoon alipalvellulle väestölle? Kuka hyötyy, jos valtio todella tekee enemmän tilaa yksityiselle pääomalle?
Näkymä Kairon kaupungista.
Kriisistä vahvistunet yhtiöt eivät onnistuneet sattumalta. Ne lokalisoivat toimitusketjujaan, muuttivat tuotevalikoimaansa, investoivat digitaalisiin järjestelmiin, turvasivat taseitaan ja oppivat toimimaan olosuhteissa, jotka olisivat murentaneet heikommat kilpailijat.
Juuri tämä tekee Egyptistä kiinnostavan. Makrotalouden vakautuminen luo otsikot, mutta yhtiökohtaiset tarinat ovat olennaisempia. Kehittyvillä markkinoilla ja reunamarkkinoilla mahdollisuus ei synny siitä, että riskit katoavat. Se syntyy siitä, että tunnistetaan ne yhtiöt, jotka hyödynsivät kriisiä vahvistuakseen ja joilla on nyt mahdollisuus kasvattaa arvoaan toimintaympäristön muuttuessa suotuisammaksi.
Kirjoitushetkellä Evli Emerging Frontier -rahasto omistaa Orascom Developmentin, Rameda Pharman ja Fawryn osakkeita. Rahasto ei omistanut Rameda Pharman tai Fawryn osakkeita Egyptin matkan aikaan, vaan ne lisättiin myöhemmin. Viittaukset yksittäisiin yhtiöihin ovat havainnollistavia eivätkä ne ole sijoitussuosituksia.
Blogin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä tulee tutustua rahaston lakisääteisiin dokumentteihin, kuten rahaston sääntöihin, avaintietoasiakirjaan ja rahastoesitteeseen. Rahastojen lakisääteiset dokumentit ja lisätiedot ovat saatavilla tuotekohtaisilta verkkosivuilta sekä sivulta evli.com/rahastot.
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Rahaston sijoitustoiminnassa pyritään saavuttamaan varoille mahdollisimman suuri arvonnousu. Rahaston tuotto-odotus ja riskitaso ovat korkeita, joten suosittelemme rahastoa kokeneille ja pitkäjänteisille sijoittajille. Koska rahaston kaikki varat sijoitetaan kehittyvien maiden osakemarkkinoille, voi rahaston arvo vaihdella lyhyellä aikavälillä erittäin voimakkaasti kohdemarkkinoiden yleisestä kehityksestä ja valuuttakurssien vaihteluista johtuen. Lisätietoja riskeistä on saatavilla rahastoesitteestä.
Kirjoittajien lisäksi myös Evli Emerging and Frontier Markets -tiimin analyytikot osallistuivat blogin laatimiseen.
