Maailmanpolitiikka ja talousnäkymät ovat rajussa myllerryksessä. Miten sijoittajan kannattaa toimia nyt kun epävarmuus on suurta ja pääomamarkkinoiden näkymät muuttuvat hetki hetkeltä?
Ensimmäinen asia on oman riskinottohalun ja -kyvyn tiedostaminen. Oletko riskejä karttava, neutraali riskeille vai riskin ottoa tavoitteleva sijoittaja?
Riskejä karttava sijoittaja: tuottovaatimus ja arvostustaso
Riskejä karttavalle sijoittajalle epävarmuuden nousu merkitsee tuottovaatimuksen riittävää nousua, niin että se kompensoi mahdollista huonon skenaarion toteutumista. Yksinkertainen tapa arvioida riskin ottamiselle saatavaa korvausta korkosijoituksissa, on tarkastella reaalikorkoa, eli korkotasoa suhteessa inflaatio-odotuksiin. Osakemarkkinoilla mittarina voi olla markkinoiden arvostustaso, eli nykyhinta suhteessa yhtiöiden tuloskehitykseen. Riskejä karttavan sijoittajan pitää ottaa kantaa siihen, ovatko markkinoiden odotukset ja kehitys linjassa omien näkemysten kanssa. Markkinoilla vallitsevat näkemykset saattavat pitkään poiketa omista näkemyksistä, joten riskejä karttavan sijoittajan tulee tuntea olonsa mukavaksi, vaikka kurssikehitys menisi eri suuntaan.
Riskineutraali sijoittaja: horisontti ja tasapainotus
Riskineutraalille sijoittajalle tärkein tekijä on pitkä sijoitushorisontti. Pitkällä aikavälillä maailmantalous mukautuu, teknologiat kehittyvät ja markkinat painottavat yhtiöitä, jotka tuottavat lisäarvoa talouteen. Lyhyen aikavälin heilahtelujen ei pidä heilutella riskineutraalin sijoittajan strategiaa, vaan hänen kannattaa tasapainottaa salkun painotuksia, kun markkinakehitys poikkeaa pitkän aikavälin urasta.
Riskineutraalin sijoittajan murheeksi jää markkinariski, eli tilanteet, jossa kaikki tai useimmat omaisuusluokat kehittyvät erittäin heikosti samaan aikaan. Yleensä omaisuusarvot ovat kyllä ajan saatossa elpyneet ja kääntyneet uuteen nousuun. Ratkaisevaksi jää sukelluksen syvyys ja pituus. Jokaisen tuntemat tapaukset ovat teknologiakuplan puhkeaminen 1999-2003, globaali finanssikriisi 2008-2009 ja koronakriisi vuonna 2020. Japanin osakemarkkinoiden käännettä vuonna 1989 alkaneesta luisusta saatiin odottaa yli 20 vuotta.
Riskin ottoa tavoitteleva sijoittaja: riski–tuotto -ajattelu
Riskin ottoa tavoittelevan sijoittajan toiminta perustuu ajatukseen, että vain riskiä ottamalla voi saavuttaa korkeampia tuottoja. Epäonnistumisia tapahtuu väistämättä, mutta kokonaisuus on parempi, jos onnistumisten määrä on epäonnistumisia suurempi.
Yhteiset periaatteet: hajauttaminen ja ammattitaito
Näitä kolmea sijoitustapaa yhdistää kaksi tekijää: hajauttamisen merkitys ja ammattitaidon tarve. Hajauttaminen on jokaiselle sijoittajatyypille hyvä keino tavoitteensa saavuttamiseksi. Hyvä sijoitustoiminta ottaa huomioon talous- ja markkinaympäristössä tapahtuvia muutoksia, ottaa kantaa markkinatapahtumiin, painottaa positiivisia ja välttää negatiivisia tekijöitä.
Nykytilanne: geopolitiikka ja toimitusketjujen uudelleenjärjestely
Geopoliittiset jännitteet ovat nousseet uusille tasoille Yhdysvaltojen maailmannäkemyksen nyt muuttuessa. Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rikkoontuminen asettaa haasteita, mutta tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia. Globaalit yritykset joutuvat arvioimaan uudelleen alihankinta-, tuotanto- ja toimitusketjujaan. Niiden mukauttaminen edellyttää investointeja ja operatiivista joustavuutta. Yritysmaailma on oppinut paljon finanssi-, euro- ja koronakriiseistä.
Konfliktien vaikutukset markkinoihin: usein lyhytkestoisia
Historiallisesti monien sotilaallisten konfliktien vaikutukset markkinoihin ovat olleet lyhytkestoisia. Persianlahden sota 1990 ja Irakin sota 2003 kestivät kumpikin noin puoli vuotta. Vuonna 1990 raakaöljyn hinta nousi korkeimmalle tasolle syys-/lokakuun vaihteessa, kun USA alkoi suunnitella operaatiota. Osakemarkkinat reagoivat nousuun tammikuussa 1991, kun hyökkäys alkoi.
Kokonaisuutena Iranin sodan vaikutukset globaaleihin osakemarkkinoihin ovat toistaiseksi olleet maltillisia, vaikka öljyn hinnan voimakas nousu lisää stagflaatioriskiä. Nyt Iran voi olla kovempi pala USA:lle, mutta USA:n ja Israelin sotilaallinen ylivoima on selvä. USA:n sisäpoliittiset tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa tapahtumien kulkuun.
Yhdysvallat ja politiikan vaikutus pitkän aikavälin kasvuun
Peruskysymys on, kuinka paljon Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin presidenttikausi loppujen lopuksi muuttaa Yhdysvaltojen tai muiden alueiden rakenteita ja pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä? Muuttaako tuontihintojen nousu amerikkalaisten kulutustottumuksia? Onko tariffeilla Trumpin toivomaa vaikutusta teollisuustuotantoon tai teknologiseen kehitykseen? Heikkeneekö tutkimus ja innovaatio yliopistojen ollessa puristuksessa? Onko maahanmuuton rajoituksilla vaikutusta väestönkasvuun ja demografiseen kehitykseen? Heikkeneekö talouden tuottavuus?
Monet yllä olevat kehitystrendit ovat alkaneet jo kauan sitten, eikä nykypolitiikka niitä välttämättä juurikaan heiluta. Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että Yhdysvaltojen talouden ylivoimainen kehitys voi jatkua. Yritysten toimintaympäristöt maailmanlaajuisesti ovat erittäin haastavat, mutta osakemarkkinat näyttävät olevan valmiita kiipeämään huolien seinämää.
Tilaa uutiskirje Evli Visio
Haluatko pysyä ajan tasalla markkinoiden liikkeistä, vastuullisen sijoittamisen trendeistä ja syventyä ajankohtaisiin teemoihin?
