Microsoft, Amazon, Google ja Meta sijoittavat tänä vuonna arviolta 200 miljardia dollaria datakeskuksiin. Rahaa olisi palanut vielä enemmän, elleivät siru- ja sähköpula jarruttaisi tahtia. Investoinnit jatkuvat, sillä teknologiajätit pelkäävät kohtaavansa IBM:n ja Intelin kohtalon, elleivät ne tartu tekoälykorttiin. Pörssi puntaroi, ketkä kruunataan tekoälyvoittajiksi ja ketkä jäävät häviäjiksi. Tekoälyn nykyistä nousuvaihetta verrataan usein internetin nousuun; yhtäläisyyksiä on paljon, mutta teknologian luonteesta ja yritysten asetelmasta johtuen vaikutukset tulevat olemaan erilaisia.
Teknologiayhtiöiden paino on kasvanut nopeasti pörsseissä, etenkin Yhdysvalloissa ja kehittyvillä markkinoilla. Yksi teknologiayhtiöiden kehityksen merkittävimmistä ajureista on tekoäly. Halusimme tai emme, olemme osakesijoittajina enemmän tai vähemmän tekoälykehityksen kelkassa. Tekoälyn merkitys on suuri myös laajemmin, sillä väestön vanheneminen aiheuttaa haasteita talouskasvun ja valtiontalouden kannalta.
Yhdysvaltojen lippulaivaindeksin, S&P 500:n, kymmenestä suurimmasta yhtiöstä peräti yhdeksän on teknologiayhtiöitä: Nvidia, Microsoft, Apple, Alphabet, Amazon, Meta, Broadcom, Tesla ja Oracle. Nämä yhdeksän yritystä muodostavat lähes 40 prosenttia indeksin markkina-arvosta. Euroopassa teknologiayhtiöillä on pienempi rooli, mutta puolijohdelaitevalmistaja ASML ja ohjelmistoyhtiö SAP kuuluvat kymmenen suurimman yhtiön joukkoon.
Nurinkurisesti kehittyvien markkinoiden suurin yhtiö on maailman kehittynein puolijohdevalmistaja Taiwan Semiconductor Manufacturing Company (TSMC). Lisäksi kahdeksan kymmenestä MSCI Emerging Markets -indeksin suurimmasta yhtiöstä on teknologiayhtiöitä: TSMC, Samsung, SK Hynix, Tencent, Alibaba, Xiaomi, PDD ja Reliance.
Rautatiet, sähkö ja internet
Yhdysvalloissa datakeskuksiin investoidaan tällä hetkellä noin 200 miljardia dollaria vuodessa, mikä vastaa noin 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Investoinnit voivat vielä kiihtyä, ainakin jos katsoo OpenAI:n ja Nvidian tulevaisuuden suunnitelmia.
Datakeskusinvestoinnit tuovat mieleen aiemmat merkittävät infrastruktuurihankkeet. 1800-luvun rautatiebuumin aikaan vuosittaiset investoinnit olivat 2–3 prosenttia BKT:stä. Sähkön laajamittainen käyttöönotto 1920- ja 1930-luvuilla vaati samansuuruisia panostuksia, ja internet- ja telekuplan huipulla 2000-luvun alussa pääomainvestoinnit nousivat noin 1,2 prosenttiin BKT:stä.
Datakeskustarjonta ei pysy kasvavan kysynnän perässä
Datakeskusrakentaminen tuo monelle mieleen 1990-luvun dot.com-kuplan ylilyönnit. Tuolloin rakennettiin valtava määrä valokuitua tulevaa liikennettä varten – joka ei kuitenkaan materialisoitunut. Arvioiden mukaan vuosina 2001–2002 jopa 85–90 prosenttia kapasiteetista oli käyttämättömänä, ja kesti noin 7–10 vuotta ennen kuin suurin osa saatiin käyttöön.
Datakeskuskapasiteettia ei rakenneta ennakoitua kysyntää varten, vaan tilauksia vastaan. Suurimmat toimijat – Amazon, Microsoft ja Google – kertovat kysynnän ylittävän tarjonnan, ja rakentamista rajoittavat siru- ja sähköpula.
Tunnetuin esimerkki kasvavasta kysynnästä on ChatGPT, jolla on jo yli 700 miljoonaa viikoittaista käyttäjää. ChatGPT on historian nopeimmin kasvanut sovellus. Sovelluksen kehittäjä, OpenAI:n talousjohtaja Sarah Friar, totesi syyskuussa Goldman Sachsin teknologiakonferenssissa, että joka maanantai Microsoftin kanssa pidettävässä puhelussa he toistavat saman viestin: tarvitsemme lisää laskentakapasiteettia. Tällä viikolla Nvidia kertoikin investoivansa 100 miljardia OpenAI:n datakeskuksiin.
Vangin dilemma
Tekoälybuumin jatkumisen takaa lyhyellä aikavälillä kysynnän lisäksi niin sanottu vangin dilemma. Peliteoreettisessa klassikossa kaksi vankia istuu erillisissä kuulusteluhuoneissa. Jos kumpikaan ei ilmianna toista, he saavat vain vuoden tuomion. Jos toinen ilmiantaa ja toinen vaikenee, ilmiantaja vapautuu ja toinen saa viisi vuotta. Jos molemmat ilmiantavat, he saavat kolme vuotta kumpikin. Kumpikin päätyy ilmiantamaan, koska uskoo toisen tekevän niin. Lopputulos on huono molemmille osapuolille.
Sama peliteoreettinen logiikka ohjaa Microsoftia, Amazonia, Googlea ja Metaa. Maltillisempi investointitahti hillitsisi kuluja ja pienentäisi riskiä investointien kannattavuudesta. Jokainen kuitenkin pelkää, että heille käy kuten IBM:lle tai Intelille, jos he eivät lähde peliin mukaan. Investointien vuoksi yritysten kassat ovat huvenneet ja taseet ovat yhä enenevässä määrin nettovelkaisia.
Vangin dilemma selittää, miksi tekoälyinvestoinnit eivät tule hidastumaan merkittävästi ennen kuin tekoälyn vaikutukset selviävät.
Teknologiamurroksen voittajat ja häviäjät
Teknologiset murrokset synnyttävät voittajia ja häviäjiä. PC-buumissa Intel ja Microsoft keräsivät jopa 90 prosenttia toimialan voitoista, kun taas PC-valmistajat, kuten IBM, Dell ja Compaq, jäivät nuolemaan näppejään. Monesti laitevalmistajat ovat lopulta heikoilla, minkä vuoksi ne pyrkivät luomaan myös palvelutuotteita. Esimerkiksi Applen nopeimmin kasvava yksikkö on Applen sovelluskauppa. Internetin alkuvaiheessa vahvoilla ollut laitevalmistaja Cisco ei lopulta noussut suurten voittajien joukkoon, ja infrastruktuuria rakentaneille teleoperaattoreille kävi hyvin huonosti.
Nvidia on tällä hetkellä menestystarina vailla vertaansa, mutta yritys tiedostaa, että laitevalmistajien kukoistus on usein lyhytaikaista. Nvidia on hyvin omaperäisin metodein pyrkinyt jatkamaan kasvuaan tukemalla asiakkaitaan, kuten pienempiä pilvipalveluiden tarjoajia ja OpenAI:ta. Samaan aikaan sen suurimmat asiakkaat yrittävät korvata sitä suunnittelemalla omia räätälöityjä siruja.
Murroksissa lopulliset voittajat voivat liittyä kilpailuun hyvin myöhäisessä vaiheessa. Internet-aikakaudella todellisia voittajia olivat yritykset, jotka myivät palveluja loppuasiakkaille, kuten Microsoft, Google ja Amazon. Teknologian muuttuessa mobiilin ja pilvipalveluiden takia voittajajoukko muuttui jälleen. Mobiilisiirtymän voittajiin kuuluivat muun muassa Meta ja Uber, kun taas pilvisiirtymän myötä Amazon ja Microsoft rakensivat itselleen jälleen uuden kasvumoottorin.
Tekoäly on tilastollista oppimista, joka hyödyntää internetiä
Tekoäly on pohjimmiltaan tilastollista mallintamista suurilla aineistoilla. Sen nopea kehitys on ollut mahdollinen kahden tekijän ansiosta. Ensinnäkin havaittiin, että peliteollisuuden grafiikkaprosessorit soveltuvat erinomaisesti matriisilaskentaan, joka on tilastollisen analyysin ytimessä. Toiseksi internetin kolme vuosikymmentä kestänyt kasvu on luonut valtavan datavarannon kirjoista, tietokannoista ja sosiaalisen median sisällöstä. Kun tehokkaat grafiikkasuorittimet yhdistettiin tähän aineistoon, syntyivät edistyneet mallit, joista ChatGPT on tunnetuin esimerkki.
Suurin osa ongelmista voidaan hahmottaa tilastollisina kysymyksinä: mitä videota käyttäjä todennäköisimmin katsoo seuraavaksi, kuka sopii seurustelukumppaniksi tai miten itseajavan auton tulisi toimia tietyssä tilanteessa.
Lyhyellä aikavälillä tekoälyä sovelletaan helpoimpiin ja tuottavimpiin tehtäviin: mainonnan kohdentamiseen, sosiaalisen median syötteiden optimointiin ja digitaalisten palvelujen tehostamiseen. Ajan myötä mallit yltävät monimutkaisempiin haasteisiin robotiikasta autonomisiin järjestelmiin.
Tekoäly: evoluutiota, ei vallankumousta
Internetin synty oli mullistus, joka tuhosi kokonaisia toimialoja – sanomalehtiä, musiikkikauppoja, matkatoimistoja ja videovuokraamoketjuja – sekä muutti vähittäiskauppaa ja mainosmarkkinoita. Tilalle nousivat hakukoneet, sosiaalinen media, verkkokauppa ja suoratoistopalvelut. Internet ei ollut kehityksen jatke, vaan hyppy uuteen.
Tekoäly on sen sijaan enemmän evoluutiota: se toimii internetin jatkeena monessa mielessä ja pikemmin tehostaa kuin korvaa toimintoja. Monet alat muuttuvat selvästi, mutta harva katoaa kokonaan. Internetin myötä moni toiminto siirtyi pörssiyrityksiin. Amazon myi kirjoja ja elektroniikkaa kirja- ja elektroniikkakauppojen sijaan, joten kirjakauppojen liikevaihto siirtyi pörssiin. Netflixin kautta tapahtuvan elokuvien katselun myötä videonvuokraus siirtyi myös pörssiin. Taksitoiminta siirtyi pörssiin Uberin ja Boltin myötä, jne.
Tekoäly ei samalla tavalla siirrä toimintoja pörssiin, sillä yli kaksikymmentä vuotta internetiä on johtanut siihen, että merkittävä osa siirrettävistä toiminnoista on jo pörssissä. Tietenkin siirtymä on edelleen käynnissä, ja joka vuosi osa kaupan toiminnoista siirtyy internetiin. Siirtymä on keskeinen syy siihen, miksi teknologiayhtiöiden liikevaihto kasvaa nopeammin kuin muiden yhtiöiden.
Tekoäly tulee pikemminkin muuttamaan sitä, miten olemassa olevat toiminnot kehittyvät. Esimerkiksi Uberin alustalla voi jatkossa olla ihmiskuljettajien sijaan robottitakseja. Osviittaa tästä saa San Franciscosta, jossa taksikannasta yli neljännes on robottitakseja. Microsoftin yritysasiakkaat käyttävät samoja ohjelmistoja, mutta agenttien avulla. Googlen haut eivät ole enää kymmenen sinistä linkkiä, vaan vastauksia, joiden lisäksi voi syventyä lisäaineistoihin linkkien kautta. Metan sosiaalinen media koukuttaa teinejä vieläkin armottomammin ja mainokset kohdentuvat tarkemmin.
Internet-aikana eksistentiaalisen uhan kokivat perinteiset toimijat, joita vastaan nousivat uudet teknologiayritykset. Tekoälymurroksessa tilanne on päinvastainen: nykyiset valtiaat – maailman kannattavimmat teknologiayhtiöt – ovat itse kehityksen kärjessä. Googlen Gemini oli Applen sovelluskaupan ladatuin sovellus hetki sitten. Microsoft omistaa osuuden OpenAI:sta ja Amazon kehittää tekoälyä Anthropicin kanssa.
Kilpailu on paras lääke moneen ongelmaan. Teknologiajättien kilpailu vauhdittaa tekoälymallien kehitystä ja käyttöönottoa taloudessa. Yhdysvallat ja Kiina tukevat tekoälyn kehitystä, koska kokevat sen olevan tärkeää myös strategisen omavaraisuuden kannalta. Mieluummin oma tekoäly kuin vieraan vallan tekoäly. Euroopan ratkaisu tulee todennäköisesti olemaan sensuroitu amerikkalainen tekoäly.
Talouskasvun kannalta kolme tärkeintä tekijää ovat tuottavuuskasvu, työvoiman kehitys ja instituutioiden laatu. Väestönkasvun hidastuminen ja väestön vanheneminen painavat talouskasvua ja rasittavat valtiontaloutta. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin politiikka on omiaan heikentämään instituutioita, kuten vapaakauppaa ja keskuspankkia. Euroopan instituutio-ongelma on poliittinen fragmentaatio, mikä estää maanosaa luomasta tehokkaita kokonaisuuksia.
Tuottavuuskasvun moottori on taas teknologia, jota tekoäly kirittää. Tekoälyn tuoma tuottavuuskasvu ei voisi saapua parempaan aikaan kuin nyt, kun väestö vanhenee ja instituutiokenttää koetellaan.
Tilaa uutiskirje Evli Visio
Haluatko pysyä ajan tasalla markkinoiden liikkeistä, vastuullisen sijoittamisen trendeistä ja syventyä ajankohtaisiin teemoihin?
