Markkinoilla Eurooppaa on pitkään pidetty heikkona, mutta viime aikojen käänteet ovat tehneet vanhasta mantereesta jälleen kiinnostavan. Mahdollisuuksia löytyy nyt esimerkiksi yrityslainoista ja arvo-osakkeista.
Sijoittajien näkökulmasta vuoden ensimmäinen puolikas on ollut vauhdikas. Monen mielestä varmasti turhankin vauhdikas.
Lukuisten käänteiden myötä Eurooppa on alkanut kiinnostaa sijoittajia uudella tavalla. Vuosia Yhdysvaltain ja Aasian varjoon jäänyt vanha manner on saanut viime aikoina uutta nostetta etenkin geopoliittisesta myllerryksestä ja Saksan vahvasta, puolustussektoriin keskittyvästä elvyttämishalusta.
Euroopassa on nyt hyvä vire päällä. Pörssikurssit ovat kehittyneet suotuisasti tänä vuonna, myös suhteessa muihin markkinoihin. Jos rakenteellisia uudistuksia saadaan aikaan, Euroopan paluu voisi olla monivuotinen positiivinen tarina. Jo tänä kesänä sijoittajat voivat löytää Euroopasta kiinnostavia mahdollisuuksia esimerkiksi yrityslainoista ja arvo-osakkeista.
Trump teki Euroopasta jälleen kiinnostavan sijoituskohteen
Monille sijoittajille Eurooppa on pitkään ollut museo, joka on täynnä hienoja esineitä, mutta josta ei ole löydettävissä kasvua. Käynnissä on kuitenkin selkeä sentimentin muutos, joka selittääkin pitkälti viimeaikaista Euroopan nousua ja sijoittajien rahavirtojen kääntymistä.
Käänteestä on kiittäminen etenkin yhtä miestä, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia. Kauppasota, kasvava inflaatiopaine ja poliittinen epävarmuus ovat heikentäneet Yhdysvaltojen vetovoimaa ja lisänneet yhteishenkeä Euroopassa. Trumpin toinen kausi on myös entisestään vahvistanut Yhdysvalloissa anti-ESG-mielialaa. Yritykset koettavat mielistellä Trumpia vähentämällä vastuullisuustoimiaan, mikä on hermostuttanut joitakin eurooppalaisia eläkesijoittajia ja kannustanut etsimään sijoituskohteita muualta.
Kun vielä samaan aikaan Kiinan talouskasvu on hitaampaa kuin toivottiin, alkaa vanha manner vaikuttaa sijoittajien silmissä aiempaa houkuttelevammalta. Myös yhdysvaltalaiset sijoittajat näyttävät olevan nyt kiinnostuneita Euroopasta.
Saksa on vihdoin nousemassa sairasvuoteeltaan
Saksa on pitkään tunnettu Euroopan talouden sairaana miehenä. Nyt potilas on vihdoin kampeamassa itseään ylös sairasvuoteelta ja toivottavasti lähdössä myös juoksuun ajan myötä.
Saksan piristymiseen on useita syitä. Perustuslain uudistukset mahdollistavat entistä isomman velanoton, ja maan uusi hallitus on käynnistänyt mittavia elvytystoimia. Luvassa on biljoonan euron arvosta investointeja puolustusteollisuuteen ja infrastruktuuriin.
Saksalta on toivottu tällaista käännettä jo pitkään. Ensi vuonna Saksassa voitaisiin päästä jopa puolentoista prosentin ja sitä seuraavana vuonna kahden prosentin kasvulukemiin, mikä olisi hyvin merkittävä kasvuparannus. Lisäksi elvytys tukee Saksan ohella muutakin Eurooppaa. Puolustusteollisuuden ja uusiutuvan energian investoinnit tulevat hyödyttämään monia eurooppalaisia yhtiöitä.
Kokonaisuudessaan Euroopan talouden yleiskunto ja työllisyys ovat varsin hyvällä tolalla. Positiivista virettä nähdään Saksan lisäksi myös muualla Euroopassa: esimerkiksi Espanjassa on jo nähty hyvää kasvua.
Koska Yhdysvaltain tullipolitiikka ja Kiinan heikkenevä kysyntä iskevät vientiyhtiöihin, kiinnostavimmat kasvuteemat löytyvät kotimarkkinoihin keskittyvistä yrityksistä ja aloilta, jotka kestävät myös hitaampia kasvuodotuksia. Pankit ja defensiiviset alat, kuten teleoperaattorit ja kiinteistöyhtiöt voivat tarjota sijoittajille mahdollisuuksia.
Tekoäly hyödyttää myös Eurooppaa
Keskusteluissa Eurooppaa pidetään usein globaalin tekoälykilpailun häviäjänä. Täällä ei kenties ole samanlaisia prosessoreja valmistavia tai suuria kielimalleja kehittäviä tähtiä kuin Yhdysvalloissa, mutta alueen yritykset tulevat hyötymään tekoälystä monin tavoin.
Morgan Stanleyn analyysin mukaan eurooppalaiset yhtiöt ovat yhdysvaltalaisia verrokkejaan edellä tekoälyn käyttöönotossa verratessa sellaisten yhtiöiden osuutta markkinaindekseissä. Tekoälyn hyödyt eivät vielä näy suoraan yritysten tuloksissa mutta tulevat ajan mittaan näkymään tehokkuudessa ja kannattavuudessa.
Tekoälybuumin myötä tarvitaan myös laskentatehoa. Datakeskusten suunnittelu käykin kiivaana ympäri Eurooppaa. Datakeskusinvestoinnit voivat vaikuttaa alueen talouskasvuun positiivisesti, ja niiden rakentamisesta hyötyvät paikalliset energiayhtiöt sekä infrastruktuurihankkeissa mukana olevat yritykset.
Ovatko edessä Euroopan kasvun vuodet?
Euroopan tilanne vaikuttaa tällä hetkellä lupaavalta. Sentimentti on muuttunut, Saksan elvytysinto luo uskoa ja uudenlainen poliittinen yhteishenki tuntuu saaneen jalansijaa.
Jos Ukrainaan saadaan rauha ja jälleenrakennus päästään aloittamaan, kasvaa usko tulevaisuuteen varmasti entisestään.
Riskejäkin toki edelleen on. Rakenteelliset ongelmat, kuten joidenkin markkinoiden tehottomuus ja tiettyjen maiden korkea velkaantuneisuus, eivät ole kadonneet. Olemme luultavasti menossa kohti heikompaa globaalia talousympäristöä loppuvuodesta, mikä heikentää myös Euroopan näkymiä.
Euroopan osakemarkkinoilla on nähty hyviä tuottoja tänä vuonna, mutta edessä saattaa olla pieni hengähdystauko tai jopa notkahdus. Varovaisuus lyhyellä aikavälillä on siis suositeltavaa. Toisaalta edessä olevia heikompia hetkiä voi myös hyödyntää ja lisätä niiden aikana eurooppalaisten osakkeiden painoa salkussa.
Korkojakaan ei kannata nyt unohtaa, sillä etenkin yrityslainat tarjoavat edelleen houkuttelevaa mahdollista tuottoa. Euroopan keskuspankki laskenee korkoja edelleen, mikä vahvistaa korkosijoitusten asemaa. Myös maksuhäiriöiden nousun uhka on jo selvästi matalammalla kuin muutama kuukausi sitten.
Toiveikkain mielin kesälaitumille
Vauhdikkaan ensimmäisen vuosipuoliskon päätteeksi pieni huilitauko tulee varmasti monelle tarpeeseen.
Jotta maailman ja markkinoiden käänteet eivät varjosta kesänviettoa, jokaisen sijoittajan kannattaa ennen kesälaitumille kirmaamista varmistaa, että oma sijoitussalkku on hajautettu huolellisesti ja omat tavoitteet huomioiden. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Euroopassa on tarjolla museoesineiden lisäksi myös kasvun mahdollisuuksia.
