Nuoret sijoittavat eri syistä kuin aiemmat sukupolvet: Tällaisia ratkaisuja he suosivat

Noin 30 nuorta sijoittajaa kokoontui Evlin tiloihin Aleksanterinkadulle Helsingin keskustaan. Oli marraskuu 2024. Olin järjestänyt keskustelutilaisuuden yksityisasiakkaiden lapsille, jotka olivat siirtymässä yhtiöiden johtoon tai hallituksiin sukupolvenvaihdoksen myötä. Osallistujat olivat iältään noin 16–25-vuotiaita. Kysyin nuorilta, mitkä asiat sijoittamisessa ja omistamisessa ovat lähellä heidän sydäntään.

Vastuullisuus tuli vastauksissa vahvasti esiin. Yllätyin erityisesti siitä, että ympäristöasioiden yli kärkiteemaksi nousi sosiaalinen vastuu, eritoten ihmisoikeudet. Nuoret halusivat tietää muun muassa, miten voidaan varmistaa, että sijoituskohteissa on huomioitu ihmisoikeudet läpi arvoketjun. Kriittisiä kysymyksiä riitti.

Positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan

Nuoret haluavat varainhoidon heijastavan arvojaan – oli kyse sitten vastuullisuudesta tai kiinnostuksesta uusiin teknologioihin. He etsivät vastuullisia, persoonallisia ja yksilöllisesti räätälöityjä sijoitusratkaisuja.

Kuulun itse Y-sukupolveen, joka on syntynyt vuosina 1981–1996. Kun puhun nuorista, tarkoitan ensisijaisesti Z-sukupolvea, vuosina 1997–2012 syntyneitä. Z- ja Y-sukupolvi ovat kasvaneet maailmassa, jossa ympäristöongelmat, konfliktit, humanitaariset kriisit ja epävakaa markkinatilanne ovat arkipäivää.

Maailman talousfoorumin tänä vuonna julkaiseman Global Risks -raportin mukaan neljä suurinta riskiä seuraavan kymmenen vuoden aikana liittyvät ympäristöön. Niitä ovat äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja helleaallot, biodiversiteetin häviäminen ja ekosysteemien romahdus, kriittiset muutokset maapallon järjestelmissä sekä pula luonnonvaroista.

Tämä vaikuttaa siihen, mihin ja miten nuoret haluavat sijoittaa. Sijoittaminen ei ole heille vain oman varallisuuden kasvattamista, vaan myös tapa vaikuttaa. Nuoret miettivät, millaisia positiivisia vaikutuksia sijoituksilla voi olla yhteiskuntaan ja ympäristöön. 

Vastuullinen sijoittaminen ei ole mustavalkoista

Nuoret ovat yhä kiinnostuneempia transitiosijoittamisesta, eli he haluavat tukea siirtymää kohti kestävämpiä ja vastuullisempia taloudellisia käytäntöjä. Transitiosijoittamisessa joutuu kuitenkin usein tekemään myös arvovalintoja.

Vastuullinen sijoittaminen ei ole niin mustavalkoista, että voisi jaotella yhtiöitä niin sanottuihin hyviksiin ja pahiksiin sen perusteella, käyttävätkö ne vaikkapa uusiutuvaa energiaa fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Annan kaksi esimerkkiä: Kanadassa ja Australiassa tuulivoimaloita perustetaan alkuperäiskansojen maille, jolloin ne voivat olla ongelmallisia sosiaalisen vastuun osalta. Toisaalta tuulivoimalat saattavat tarjota energiaomavaraisuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia.

Vihreä siirtymä ja digitalisaatio tarvitsevat kriittisiä raaka-aineita, joita ei saada käyttöön muulla tavalla kuin kaivamalla. Samaan aikaan kaivosteollisuuteen liittyy merkittäviä ympäristöriskejä ja sosiaalisia ongelmia. Älypuhelimiin, läppäreihin, sähköautojen akkuihin ja muihin tarvitaan kriittisiä mineraaleja. Jos näin halutaan jatkaa, kaivosteollisuutta ei voi lopettaa.

Sen sijaan, että sijoittaja poissulkee saastuttavat yhtiöt, hän voi sijoittaa kunkin alan parhaisiin toimijoihin ja kasvuyhtiöihin, jotka kehittävät toimintaa parantavia teknologioita. Esimerkiksi Evli Private Capital -rahasto sijoittaa pieniin ja keskisuuriin kasvuyhtiöihin, jotka keskittyvät energia-alan murrokseen, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen. Se on sijoittanut muun muassa yhtiöön, jonka teknologian avulla pystytään ottamaan kivinäytteitä entistä vastuullisemmin ja kestävämmin. Uusien laitteiden avulla voidaan tunnistaa uusia ja kehittää olemassa olevia kaivoskohteita. On parempi sijoittaa muutokseen kuin sulkea silmät.

Tutkimusten mukaan yhdysvaltalaisnuoret ovat yhä kiinnostuneempia pääomasijoituksista. Myös Evlin nuoria asiakkaita houkuttelevat pääomasijoitusrahastot, jotka sijoittavat suoraan listaamattomiin yrityksiin.

Pääomasijoitusten kautta pystyy vaikuttamaan nopeasti kasvaviin, uuden teknologian kasvuyhtiöihin. Silloin sijoittaja näkee hyvin myös sijoituksensa yhteiskunnallisen vaikutuksen.

Toisin kuin Yhdysvalloissa, monet suomalaisnuoret sijoittavat edelleen myös matalan kulurakenteen indeksirahastoihin. Se on helppo tapa hajauttaa sijoituksia.

Nuorten sijoittajien näkökulmasta instrumentin haasteena on kuitenkin se, ettei sijoitusta pysty räätälöimään. Indeksit painottavat yhtiöitä usein pelkästään niiden koon perusteella. 

Nostan esiin yhden esimerkin helposta ratkaisusta: Evlin uudet tehostetut indeksirahastot.

Tehostetut indeksirahastot mahdollistavat vastuullisuuskriteerien huomioimisen. Ne noudattavat Evlin poissulkemisen kriteerejä, eli pois jäävät esimerkiksi kiistanalaisia aseita valmistavat yhtiöt.

Rahastoissa ylipainotamme yhtiöitä, jotka parantavat ympäristöön liittyviä toimintojaan, ja alipainotamme niitä, jotka ovat matkalla väärään suuntaan.

Tehostetut indeksirahastot ovat kustannustehokkaita, mahdollistavat hajauttamisen ja huomioivat arvot. Valikoinnin kautta saattaa saada myös parempaa tuottoa.

Arvoista keskustellaan heti ensimmäiseksi

Diginatiiveilla on käytössään tietoa enemmän kuin koskaan ennen. Siksi he kärsivät usein myös infoähkystä. Noin puolet yhdysvaltalaisnuorista saa talous- ja sijoitustietonsa somesta. CFA-instituutin kyselyn mukaan yhdysvaltalainen Z-sukupolvi suosii tietolähteinään YouTubea, TikTokia ja Instagramia. Yksi keskeisimmistä syistä sijoittaa on pelko siitä, että muuten jäisi jostain paitsi. Ilmiö tunnetaan nimellä fomo, fear of missing out.

Tietotulvan pyörteissä varainhoitaja voi auttaa nuoria sijoittajia tunnistamaan olennaisen ja hallitsemaan riskejä. Varainhoitajan rooli on tukea nuoria suunnitelmallisissa, heidän arvojensa mukaisissa sijoituspäätöksissä. Arvoista keskustellaan heti ensimmäiseksi.

Aluksi sijoittaja käy varainhoitajan kanssa läpi, miksi varallisuutta sijoitetaan. Millaisiin kohteisiin ja teemoihin hän haluaa sijoittaa? Millaisia tuotto-odotuksia sijoittajalla on ja millaisia riskejä hän on valmis ottamaan? 

Sijoittajan kannattaa valita itselleen sellainen varainhoitaja, jonka arvot sopivat hänen omiinsa. Vasta arvokeskustelun jälkeen sovitaan yhdessä sijoitusratkaisuista.

Malttia vanhemmilta sijoittajilta

Koska eri sukupolvet taitavat erilaisia asioita, ne voivat myös oppia toisiltaan.

Kannustan kaikkia keskustelemaan sijoittamisesta eri-ikäisten ihmisten kanssa, esimerkiksi vaihtamaan ajatuksia perheenjäsenten kesken.

Vanhemmilla sijoittajilla on kokemusta ja malttia, kun taas nuorilla innovatiivisuutta, uteliaisuutta ja uusia ideoita. Vanhempien sukupolvien sijoittajat ovat nähneet paljon ja sisäistäneet pitkän sijoitushorisontin merkityksen. He ymmärtävät, ettei hype-ilmiöihin välttämättä kannata laittaa likoon kaikkia rahoja.

Vanhat sukupolvet pystyvät siis helpottamaan innokkaiden diginatiivien fomoa. Nuoret puolestaan voivat auttaa vanhoja sukupolvia uusissa teknologioissa.

1. Miten varainhoito on muuttunut 40 vuoden aikana?

Ennen nuoret eivät sijoittaneet yhtä paljon kuin nykyään. Sijoittaminen aloitetaan yhä nuorempana ja riskejä otetaan rohkeammin kuin ennen. Kiinnostus uusiin teknologioihin on kasvanut.

40 vuotta sitten sijoitettiin paljon osakkeisiin ja korkoihin. Vuosien saatossa sijoitusinstrumenttien kirjo on laajentunut. On tullut erilaisia sijoitusratkaisuja, kuten vaihtoehtosijoituksia. Esimerkiksi Evlin valikoimasta löytyy kaikkiaan 28 vaihtoehtorahastoa: pääoma-, kiinteistö-, metsä-, laina- ja infrastruktuurirahastoja.

Digitaaliset ratkaisut ovat yleistyneet. Varainhoitajat ovat muuttaneet toimintaansa entistä digitaalisemmaksi.

2. Miltä varainhoito näyttää 40 vuoden kuluttua?

Varainhoito on tulevaisuudessa erityisen tärkeää siksi, että sijoitusmahdollisuuksien valikoima on vielä entistä laajempi.

Varainhoitajat varmistavat kullekin sijoittajalle sopivat, oikeanlaiset ratkaisut. Varainhoidon henkilökohtainen kontakti säilyy, vaikka tapa hoitaa varallisuutta muuttuu yhä digitaalisempaan suuntaan.

Tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän. Toivon, että 40 vuoden kuluttua on löydetty ratkaisu, joka on vähentänyt merkittävästi tekoälyn ympäristöhaittoja.

Transitiosijoituksille on yhä enemmän kysyntää: sijoittajat tukevat edelleen siirtymää kohti kestäviä ja vastuullisia taloudellisia käytäntöjä.

Tämä artikkeli antaa yleistä tuotetietoa ja se on markkinointiviestintää. Artikkelin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Sijoittamiseen liittyy riskejä ja ennen sijoituspäätöksen tekemistä tulee tutustua huolellisesti rahoitusvälineen ominaisuuksiin ja riskeihin sekä saatavilla oleviin lakisääteisiin asiakirjoihin.

Evlin tuotteita koskevia lisätietoja sekä tuotteiden lakisääteiset asiakirjat on saatavilla osoitteesta www.evli.com.