Iranin sota eroaa aikaisemmista Lähi-idän konflikteista, koska se on johtanut Hormuzinsalmen sulkuun. Iran on neljä vuosikymmentä uhkaillut salmen sululla ja vasta nyt toteuttanut uhkauksensa. Peräti viidesosa maailman öljystä ja kaasusta kulkee kapean salmen läpi ja siksi konfliktin taloudellinen ja markkinamerkitys määrittyy sillä, kuinka kauan salmi pysyy suljettuna. Konflikti päättyy todennäköisesti seuraavan parin viikon aikana, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump säikähtää markkinareaktiota ja ilmoittaa saavuttaneensa tavoitteensa. Tulevaisuudessa Iran tulee hyödyntämään salmen sulkua säännöllisemmin.
Konfliktin taloudellinen merkitys riippuu vaikutuksesta öljyn tarjontaan
Iranin sodan takia öljyn hinta nousi hetkellisesti yli sataankahteenkymmeneen dollariin barrelilta. Eurooppalaiset osakemarkkinat laskivat kymmenisen prosenttia, ja pitkästä aikaa dollari on toiminut turvasatamana.
Konfliktin taloudellinen merkitys riippuu lähes yksinomaan sen vaikutuksista Hormuzinsalmeen, joka on maailmantalouden tärkein pullonkaula. Kapean salmen kautta kulkee kaksikymmentä prosenttia maailman öljystä ja maakaasusta.
Iran on konfliktista toiseen yli neljän vuosikymmenen ajan uhannut sulkea Hormuzinsalmen. Sulkemista on pidetty äärimmäisenä hätäratkaisuna, koska Iran on itse riippuvaisempi öljytuloista kuin mikään muu maa. Virallisesti kolmasosa Iranin valtion budjetista tulee öljystä ja öljy muodostaa yli puolet maan vientituloista. Ulkopoliittisesti sulku on myös vaikeaa, koska tärkein liittolainen Kiina haluaa öljyn virtaavan vapaasti.
Opetukset Israelin ja Iranin sodasta kesäkuussa 2025
Israelin ja Iranin sota kesäkuussa 2025 osoittautui käännekohdaksi, joka paljasti Iranin strategiset virheet. Iran oli valinnut strategian, jossa se investoi ilmavoimien sijaan ohjuksiin ja drooneihin. Maa panosti Hamasiin ja Hizbollahiin omien asevoimien sijaan. Lisäksi Iran luuli olevansa turvassa Israelin ilmavoimilta, sillä maiden välissä sijaitseva Syyria oli liittolainen ja Iran oli panostanut venäläiseen ilmapuolustusteknologiaan.
Israel onnistui halvaannuttamaan sekä Hamasin että Hizbollahin. Syyrian kaaduttua, Iran seisoi yksin Israelia vastaan. Kesäkuun sota teki selväksi, että Iranin asevoimat olivat hampaattomia. Iranin ohjusiskut eivät kyenneet aiheuttamaan merkittävää vahinkoa Israelille, eikä sen ilmapuolustus kyennyt pysäyttämään Israelin ilmavoimia.
Iranin kyky sulkea Hormuzinsalmi oli kuitenkin yhtä toimiva kuin ennenkin. Iran uhkasikin sulkea salmen, ellei Israel lopettaisi pommituksiaan vuorokauden kuluessa. Israel ei piitannut uhkauksesta ja jatkoi pommituksiaan. Iranin uhkaus paljastui bluffiksi. Yhdysvallat liittyi Israeliin ydinlaitosten pommittamisessa. Tästäkään huolimatta Iran ei sulkenut salmea.
Heikkouden osoitus kostautui
Todennäköisesti Israel ja Yhdysvallat päättelivät, että Iran oli paitsi heikko sotilaallisesti, myös haluton sulkemaan salmen. Iran teki mahdollisesti myös johtopäätöksen, että se oli yliarvioinut oman ja liittolaistensa puolustuskyvyn ja aliarvioinut Israelin asevoimat.
Iran ehkä laskelmoi, että Israel ja Yhdysvallat pyrkisivät hyödyntämään Iranin sotilaallista heikkoutta ja siksi Iranin täytyi muuttaa radikaalisti strategiaansa.
Iranin strateginen ongelma oli sen suhteellinen heikkous verrattuna vastustajiinsa. Ratkaisu oli hajauttaa päätöksentekoa mahdollisimman paljon ja sulkea salmi. Iran iskisi aluksi suuremmalla määrällä aseistusta, koska se tuhoutuisi muutenkin sodan myötä.
Vaikka maan johto menehtyisi iskuissa, alemman tason yksiköt jatkaisivat toimintaansa autonomisesti. Drooni- ja ohjusyksiköt toteuttaisivat iskuja etukäteen valituille kohteille niin kauan kuin mahdollista ilman tarvetta konsultoida komentoketjua. Tavallaan Iran on hajauttanut itsensä kokoelmaksi terroristisoluja, jotta se voi jatkaa taistelua Amerikkaa vastaan mahdollisimman pitkään.
Kallista peliä salmella
Iran laski oikein. Maan ylin johtaja menehtyi alkuvaiheen iskuissa, kuten merkittävä osa muustakin ylimmästä johdosta. Israelin ja Yhdysvaltojen ilmavoimat metsästävät ohjus- ja droonikätköjä.
Iranin toimien myötä salmi on kiinni. Vakuutusyhtiöt ovat korottaneet vakuutusmaksuja ja varustamot ovat lopettaneet öljykuljetukset. Markkinahinnoittelu indikoi edelleen konfliktin taloudellisen kustannuksen jäävän vähäiseksi, eli salmen aukeavan lähitulevaisuudessa. Trumpin lausunnot kertovat, että hän on jo hermostunut öljyn liikkeistä.
Hyvin todennäköisesti konflikti jää lyhytkestoiseksi ja se päättyy, kun paine Trumpia kohtaan kasvaa riittävän suureksi. Tämän myötä hän ilmoittaa Amerikan saavuttaneen tavoitteensa, ja pommitukset lopetetaan. Iran saattaa uhitella hetken aikaa osoittaakseen, että se ei luovuttanut. Mutta on Iraninkin etujen mukaista, että Hormuzinsalmi aukeaa.
Israel on ainoa osapuoli, joka olisi tyytyväinen pitkittyneeseen konfliktiin. Trumpin valinta presidentiksi oli ulkopoliittisesti lottovoitto Israelille, ja kovan linjan pääministeri Benjamin Netanjahu tulee lypsämään kaiken minkä irti saa Trumpin viimeisestä kaudesta.
Iran ei halua sotia, mutta maa ei voi jälleen osoittaa heikkoutta kuten kesäkuun sodassa. Iran on heikoimmillaan sitten 80-luvun Iranin ja Irakin sodan. Todennäköisesti hallinnon tavoite on selviytyminen. Yksi strategia olisi ollut taipua neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa ja luopua ydinaseohjelmasta, mutta hallinnon epäluulo Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan on ilmeisesti niin syvä, että lopullinen turvallisuus edellyttää ydinasetta. Iranin ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei koki ydinaseohjelman näin tärkeäksi ja maksoi päätöksestään hengellään.
Yhdysvallat ei halua pitkäkestoista konfliktia, koska marraskuun välivaalien tärkein teema on elämisen kalleus. Jos salmi pysyy kiinni, korkea öljyn hinta tulee johtamaan yleisesti korkeampiin hintoihin. Tämän lisäksi Trumpin hallinto on osoittautunut olevansa allerginen osakemarkkinan heikkoudelle.
Loppupeli häämöttää
Todennäköisimmässä skenaariossa Trump ilmoittaa seuraavan parin viikon aikana saavuttaneensa tavoitteensa ja voivansa lopettaa pommitukset. Iran uhittelee vähän aikaa, mutta avaa tämän jälkeen salmen.
Erilaiset riskiskenaariot ovat mahdollisia. Iran voi aiheuttaa vahinkoa lännelle globaalien verkostojensa kautta tai kyberiskun myötä. On myös mahdollista, että Iran jatkaisi salmen häirintää pitkään sen jälkeen, kun Yhdysvallat on viestinyt haluavansa rauhaa. Motiivina kiusanteolle olisi teroittaa Trumpin mieleen, että isku Iraniin tulee hyvin kalliiksi.
Tilaa uutiskirje Evli Visio
Haluatko pysyä ajan tasalla markkinoiden liikkeistä, vastuullisen sijoittamisen trendeistä ja syventyä ajankohtaisiin teemoihin?
