Mitä Trumpin toinen valtakausi tuo tullessaan?

Rutinoituneita vallankäyttäjiä

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump avasi valtakautensa luettelemalla keskeiset vaalilupauksensa ja allekirjoittamalla ennätysmäärän asetuksia. Viime kaudella hän ei osannut käyttää Washingtonin valtakoneistoa ja pääsi siksi vauhtiin vasta viiveellä. Trumpin nykyinen hallinto koostuu laajalti veteraaneista, jotka työskentelivät myös hänen edellisessä hallinnossaan. Apupyöriä ei siis tarvita, vaan Trump-show alkaa heti eikä viiveellä.

Trumpin arvaamattomuudesta

Trumpia luonnehditaan arvaamattomaksi ja ailahtelevaiseksi. Hänen talouspolitiikkansa on kuitenkin ollut johdonmukaista. Esimerkiksi vuoden 2016 presidentinvaalikampanjassaan hän lupasi asettaa ulkomaankaupalle tullit ja alentaa veroja. Virkakaudellaan hän toteutti lupauksensa ensin leikkaamalla veroja ja sitten asettamalla tulleja. Vuoden 2024 presidentinvaalikampanjassaan hän lupasi nostaa tulleja edelleen ja leikata veroja lisää. Olisi yllättävää, jos hän ei tälläkin kertaa toteuttaisi näitä lupauksia.

Kabinetin koostumus kertoo talouspolitiikasta

Viime kaudella Trumpin kabinetissa ovi kävi tiiviisti ja väki vaihtui konsanaan. Vaihtuvuus oli kaksinkertainen verrattuna Ronald Reaganin hallintoon, joka oli Trumpin jälkeen vaihtuvin hallinto. Vaihtuvuus ei kuitenkaan koskenut talouspolitiikan kannalta keskeisiä toimijoita tai ajattelijoita.

Kauppapolitiikan arkkitehti, taloustieteen professori Peter Navarro toimii jälleen talouspoliittisena neuvonantajana. Trump valitsi Yhdysvaltain kauppaedustajaksi Jamieson Greerin, joka oli Trumpin aikaisemman kauppaedustajan Robert Lighthizerin oikea käsi. Kevin Hassett valittiin jälleen talousneuvonantajaksi. Navarro ja Greer uskovat tulleihin ja Hasset ajattelee veronalennusten maksavan itsensä takaisin, kuten uskoo myös uusi valtiovarainministeri Scott Bessent.

Yhdistelmä perinteistä ja ei niin perinteistä talouspolitiikkaa

Trumpin talouslinjauksiin kuuluu aimo annos perinteistä republikaanista talouspoliittista ajattelua, johon sisältyvät veronalennukset ja sääntelyn purkaminen. Trumpin hallinto katsoo, että veronalennukset maksavat itsensä takaisin nopeamman talouskasvun myötä.

Veronalennukset tulevat olemaan maltillisia, sillä Trump laski veroja selvästi jo aiemmalla vaalikaudella. Ensimmäisellä kaudellaan hän alensi yritysveroja 35 prosentista 21 prosenttiin. Lisäksi valtio on nyt velkaantuneempi kuin viime kaudella ja korkotaso korkeampi. Budjettialijäämä on jo noin kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta. Trump tulee leikkaamaan veroja, mutta maltillisemmin kuin viime kaudella.

Oligarkit suutelemassa sormusta

Trumpin hallinto tulee purkamaan merkittävästi sääntelyä. Sääntelyn purku kohdistuu etenkin öljy- ja finanssialalle. Valtion menoja perataan ja virkamiehet pakotetaan palaamaan toimistoille.

Maailman suurimpien yhtiöiden eli amerikkalaisten teknologiayhtiöiden johtajat olivat läsnä virkaanastujaisissa. Tämä oli huomionarvoista, koska huonon sään takia vieraiden määrää oli karsittu merkittävästi. Viime kaudella Trumpin hallinto oli Applea lukuun ottamatta vihamielinen teknologiayhtiöitä kohtaan. Useampi nykyisistä oikeusjutuista, kuten Googlen haasteet, ovat perua Trumpin ensimmäiseltä kaudelta. 

Tästä huolimatta teknologiayhtiöt näkevät Trumpin torjuntavoittona, sillä Joe Bidenin hallinto oli vielä vihamielisempi. Bidenin kilpailutsaari Lina Khan pyrki pilkkomaan yhtiöitä. Teknologiayhtiöt myös toivovat, että Trump puolustaisi heitä EU:n kilpailuviranomaisia vastaan.

Ja joitakin hyvin epätyypillisiä ajattelutapoja

Trumpin hallinnon ajattelu kansainvälisen kaupan saralla on epätavanomaista ja ristiriidassa valtavirtataloustieteen kanssa. Ajattelu pohjautuu pitkälti hallinnon taloudellisena neuvonantajana toimivan Peter Navarron näkemyksiin. Navarro oli itse aikoinaan arvostettu taloustieteen professori, joka opetti kansainvälistä kauppaa koskevaa taloustiedettä, mutta sittemmin hän käänsi kelkkansa.

Navarron ajattelussa vapaakauppa ei ole hyväksi taloudelle, jos osa maista ei noudata yhteisiä sääntöjä. Kansainvälisessä kaupassa on tietenkin aina vedetty kotiinpäin. Länsimaissa tullit ovat olleet suosittuja, kun taas Venäjä ja aasialaiset taloudet ovat käyttäneet muita keinoja kuin tulleja. Esimerkiksi Venäjä kielsi vuonna 2006 georgialaisen viinin tuonnin vedoten viinin sisältävän raskasmetalleja.

Kiinan talous on kasvanut nopeasti ja valtio on tukenut verovaroin toimialoja, jotka ovat vieneet tuotteitaan lopulta ulkomaille. Kiinalainen vienti ei ollut merkittävä ongelma maan ollessa vielä pieni kansainvälinen toimija ja maan viedessä pääsääntöisesti matalan jalostusarvon tuotteita. Tänä päivänä Kiina on maailman toiseksi suurin talous ja vienti sisältää paljon korkean jalostusarvon tuotteita, kuten sähköautoja, aurinkopaneeleja ja puolijohteita.

Kiinan vientisektorien tukemisen seurauksena muu maailma saa vastavuoroisesti halpoja ja vieläpä ympäristön kannalta mielekkäitä tuotteita. Kiinanalainen veronmaksaja subventoi muiden maiden kuluttajia ja vihreää siirtymää. Miksi sitten Navarro haluaa asettaa tulleja Kiinaa vastaan?

Kaupassa ei ole kyse vain taloudesta

Ongelma johtuu siitä, että monilla toimialoilla on paitsi taloudellista, myös strategista arvoa. Strategisella arvolla viitataan kansalliseen turvallisuuteen, eli toimiala on tärkeä maan käydessä sotaa. Navarro korostaa, että avainaloja ovat kehittynyt teknologia, puolijohteet, lääkkeiden valmistus, kriittiset mineraalit, raskas teollisuus ja tietenkin puolustusteollisuus. Hänen mielestään aloja on suojeltava rauhan aikana, jotta ne ovat käytettävissä sota-aikana.

Tämän ajattelutavan mukaan on erityisen vaarallista menettää nämä valmiudet Kiinalle, jota Yhdysvallat pitää ainoana todellisena geopoliittisena vastustajanaan. Navarron ajattelutapaa pidettiin äärimmäisenä, mutta se on saanut enemmän kannatusta etenkin Venäjän hyökkäyssodan myötä. Yhdysvalloissa Kiina on sekä republikaanien että demokraattien silmissä vihollinen. Yhdysvaltalaiset monikansalliset yhtiöt puolustivat Kiinaa Trumpin ensimmäisen hallinnon aikana, mutta ovat kääntäneet kelkkansa menetettyään merkittävästi markkinaosuutta Kiinassa.

Tullit tulevat

Trump tulee käyttämään tulleja laaja-alaisesti. Tullit tuovat tuloja ja korjaavat Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämää. Tullit tulee hahmottaa kuitenkin aina kokonaisvaltaisesti tai diilinteon näkökulmasta. Meksikon suhteen tullit ovat myös tapa painostaa maata patoamaan maahanmuuttoa. Kanadaa patistetaan estämään fentanyylin salakuljettamista. Euroopan tulee aseistaa itsensä. Tullit ovat neuvotteluissa sekä tavoite että työkalu. Kiina on ahtaalla tullien suhteen, koska Yhdysvallat näkee Kiinan vastustajana ja tullit ovat paitsi keino tasapainottaa kauppatasealijäämää, myös tapa heikentää vastustajaa. Kuten vuoden 2018 kauppasodassa, Trump tulee edellyttämään, että Kiina ostaa merkittäviä määriä amerikkalaisia maataloustuotteita.

Yleistulli, missä tullit kohdistettaisiin kaikkia maita vastaan, on myös mahdollinen. Esimerkiksi Kiina on ohjannut vuoden 2018 kauppasodan jälkeen vientiään Yhdysvaltoihin Vietnamin ja Meksikon kautta, minkä takia Kiina-tullit eivät ole yhtä tehokkaita Yhdysvaltojen näkökulmasta. Yleistullit toimivat paremmin maailmassa, missä viennin voi kierrättää kolmansien maiden kautta. Yleistullit toisivat myös enemmän tuloja Yhdysvalloille.

Laajamittaiset karkotukset eivät ole todennäköisiä lähiaikoina

Vuonna 2016 Trump puhui 2–3 miljoonan maahanmuuttajan karkottamisen puolesta. Hän ei lopulta toteuttanut karkottamisia. Karkottaminen on vaikeaa lainsäädännöllisistä syistä ja edellyttäisi tietenkin huomattavasti enemmän resursseja, esimerkiksi henkilöstön osalta.

Tällä kertaa hän ei pysty lähitulevaisuudessa toteuttamaan karkotuslupauksiaan, koska hänellä ei ole siihen resursseja. Karkotuksia tehdään, mutta niiden määrä tulee olemaan symbolinen.

Talouspoliittisesti hänen ajatuksensa jopa 20 miljoonan ihmisen karkottamisesta olisi tietenkin myrkkyä Yhdysvaltojen taloudelle, sillä laittomat maahanmuuttajat ovat keskeinen osa Yhdysvaltojen työvoimaa. Trump tviittasi pörssistä noin 150 kertaa viime valtakaudellaan, mikä kertoo pörssin olevan hänelle tietynlainen barometri menestyksestä. Hän tietenkin ymmärtää, että pörssi ei ymmärtäisi massakarkotuksia. Siksi hän ei tälläkään kertaa toteuta massakarkotuksia, vaan tyytyy rajattuihin karkotuksiin, kuten tuomittujen rikollisten karkottamiseen ja muurin ehostamiseen.

Mihin sijoittaa vuonna 2025? Olisiko aika lisätä USA:n painoa sijoitussalkussa? 

Lue, miksi nyt kannattaa sijoittaa Yhdysvaltoihin