USA:n talous vetää, Eurooppa jarruttaa
Yhdysvaltain talous on säilynyt Eurooppaa vahvempana yksityisen kulutuksen ja vahvojen investointien tukemana. Talous kasvoi kolmannella neljänneksellä odotettua vahvemmin, vuositasolle korotettuna 3,4 prosenttia. Syyskuussa yksityisten kulutusmenojen hintaindeksi (PCE-inflaatio) kiihtyi 3,6 prosenttiin pohjainflaation ollessa 3,1 prosenttia. Energian kallistuminen lisäsi hintapaineita. Vahva kysyntä sekä työttömyyskorvaushakemusten vähäinen määrä kertova talouden vahvuudesta, mutta inflaatio vaikeuttaa rahapolitiikan keventämistä.
Euroalueen kasvu on vaimeaa, ja energian kallistuminen, korkojen nousu sekä poliittinen epävarmuus rasittavat näkymiä. Ennakoivat indikaattorit antavat ristiriitaisia signaaleja: teollisuuden investoinnit tukevat kasvua, mutta uusien tilausten väheneminen ja työmarkkinoiden lievä heikkeneminen lisäävät talouden hidastumisen riskiä.
Lähi-idän konflikti ja Hormuzinsalmen toimitushäiriöiden riskit pitivät öljyn hinnan ja kuljetuskustannukset korkeina. Myös kauppapoliittiset jännitteet ylläpitivät epävarmuutta.
Yhdysvaltain välivaaleissa jakautuneen hallinnon toteutuminen on pitkälti hinnoiteltu markkinoilla, mutta odotuksista poikkeava tulos voisi muuttaa budjettipolitiikkaan kohdistuvia odotuksia. Euroopassa erityisesti Ranskan julkisen talouden alijäämä, velkaantuminen ja poliittinen epävarmuus huolestuttivat sijoittajia.
Tekoälyhuolet haastavat osakemarkkinoiden nousua
Viimeaikainen riskinoton väheneminen on heikentänyt erityisesti teknologiasektorin ja kehittyvien markkinoiden kehitystä. Markkinoiden keskittyminen ja riippuvuus tekoälyinvestoinneista lisäävät niiden herkkyyttä negatiivisille yllätyksille. Korkeammat rahoituskustannukset tai investointien leikkaukset voivat heikentää yhtiöiden kasvunäkymiä. Sijoitusten siirtyminen suurista teknologiayhtiöistä muille toimialoille kuvastaa osin myös aiempien ylipainojen purkamista.
Alkaneella tuloskaudella huomio kohdistui hyperskaalaaja-yhtiöiden investointien kannattavuuteen ja pilvipalveluiden kysyntään. Hyvätkään tulokset eivät riittäneet myönteiseen kurssireaktioon. Intel heikensi loppuvuoden ohjeistustaan, vaikka neljänneksen oikaistu tulos ylitti odotukset. Amazonin tulos ja liikevaihto alittivat odotukset. Verkkokaupan ja mainonnan vaisu kehitys sekä valtavat tekoälyinvestoinnit rasittivat kassavirtaa. Alphabetin hakumainonnan kasvu hidastui ja jäi odotuksista, mikä lisäsi huolia tekoälyn vaikutuksesta hakuliiketoiminnan ansaintaan. Samalla investoinnit painoivat neljänneksen vapaan kassavirran 9 miljardia dollaria miinukselle. Pilvipalveluiden vahva kasvu ei riittänyt kompensoimaan pettymyksiä.
Loppuvuoden perusnäkymä osakemarkkinoilla säilyy silti myönteisenä. Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksin yhtiöiden tulosten odotetaan kasvavan 30 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä ja Euroopassa Stoxx 600 -indeksin yhtiöiden 39 prosenttia. Ensi vuonna tuloskasvun odotetaan hidastuvan, mutta jatkuvan positiivisena. Analyytikoiden konsensusodotus tuloskasvulle on noin 16 prosenttia Yhdysvalloissa ja noin 10 prosenttia Euroopassa.
Koronnostoissa tauko
Korkosijoitusten tuotot ovat tänä vuonna jääneet lähelle nollaa tai painuneet negatiivisiksi. Pitkiä korkoja ovat nostaneet inflaatio, talouskasvu sekä valtioiden ja yritysten runsas rahoitustarve.
Ranskan korkoero Saksaan leventyi edelleen. Ranskan 10 vuoden valtionlainan korko heilui viiden prosentin tuntumassa, kun Saksan 10 vuoden valionlainan korko laski 0,25 prosenttiyksikköä 3,33 prosenttiin. Ranskaan liittyvä huoli on heijastunut myös yrityslainamarkkinoihin, mutta laajemmasta euroalueen velkakriisistä ei ole merkkejä. High yield -lainojen ja tekoälyinfrastruktuuria rahoittavien yhtiöiden riskilisät nousivat jyrkästi.
Rahapolitiikan kiristyksessä oli lokakuussa tauko, sillä sekä Fed että EKP pitivät ohjauskorkonsa ennallaan. Koronnostojen odotetaan jatkuvan joulukuussa ja ensi vuoden puolella. EKP:n pääjohtaja Christina Lagarde ilmoitti jättävänsä tehtävänsä ennenaikaisesti helmikuussa 2027. Vahvimmat seuraajaehdokkaat ovat Alankomaiden keskuspankin entinen pääjohtaja Klaas Knot ja Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) toimitusjohtaja Pablo Hernández de Cos.
Kuva: Teknologian paino osakemarkkinoilla vuosina 2005 ja 2026
