Presidentti Donald Trumpin asettamien tullineuvottelujen aikaraja saavutettiin 1. elokuuta. Japani ja EU pääsivät pitkin hampain sopuun kaupan ehdoista Yhdysvaltojen kanssa. Molemmille asetettiin 15 prosentin tuontitullit suurimmalle osalle tuoteryhmistä. Taso oli pelättyä matalampi ja siksi neuvottelutuloksia pidettiin helpotuksena ja epävarmuutta vähentävinä. Neuvottelutulokset jättivät kuitenkin monia asioita hampaankoloon kaikille osapuolille.
USA käy yhä neuvotteluja Kiinan ja Meksikon kanssa. Kireä suhde Kanadaan johti siihen, että Kanadalle määrättiin 35 prosentin tullit. Brasilialle Trump määräsi 50 prosentin ja Intialle 25 prosentin tullit. Yleistulli on 10 prosenttia maille, joiden kanssa Yhdysvaltojen kauppa on ylijäämäinen, ja useimmille muille maille se on 15-20 prosenttia. Tietyille strategisille tuoteryhmille on tehty poikkeuksia.
Tulleihin liittyen viimeistä sanaa ei kuitenkaan välttämättä ole vielä sanottu. Trumpin päätösten lainmukaisuus on edelleen oikeuskäsittelyssä, ja yksityiskohdista käydään teknisiä neuvotteluja monien maiden kanssa. Tulevien kuukausien aikana nähdään, miten kuluttajat ja teollisuus sopeutuvat uuteen kustannusympäristöön.
Taloudet pärjänneet pelättyä paremmin
Poliittisten riskien kasvusta huolimatta globaali talouskehitys on pitänyt pintansa alkuvuoden aikana. USA:n talous kasvoi toisella vuosineljänneksellä kolmen prosentin vuosivauhtia, mikä oli odotettua enemmän. Kiinan talous kasvoi 5,2 prosentin vauhtia, ja euroalueen talous ylsi 1,4 prosentin vuotuiseen kasvuun.
Inflaatio nytkähti hieman ylöspäin: euroalueella 1,9 prosentista 2,0 prosenttiin ja Yhdysvalloissa 2,35 prosentista 2,67 prosenttiin. Keskuspankit pitävät nyt taukoa rahapolitiikan keventämisessä.
Tullien vaikutus painaa euroalueen talousnäkymiä, eikä Saksan investointiohjelma todennäköisesti riitä ratkaisevaan nosteeseen. Vientinäkymien heikkeneminen näkyi välittömästi euron ja dollarin välisen valuuttakurssin heikkenemisenä, ja sama kehitys saattaa jatkua ulkomaankaupan muutoksista riippuen. EKP voi joutua vielä laskemaan ohjauskorkoaan syksyllä.
Fed on ottanut odottavan kannan tuontitullien inflaatiovaikutuksiin. Ohjauskorko on selvästi tämänhetkistä inflaatiota ja pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia korkeammalla. Trump on hiillostanut Fedin pääjohtajaa, Jerome Powellia, laskemaan ohjauskorkoa, ja korkomarkkinoilla hinnoitellaan sille noin kolmen prosentin tasoa ensi vuoden loppuun mennessä.
Osakemarkkinoilla nousua
Useat osakemarkkinat muun muussa Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Britanniassa, Saksassa, Japanissa ja Australiassa saavuttivat heinäkuussa kaikkien aikojen huipputasot. Kurssinousut vaihtelivat Euroopan 0,7 prosentin ja Kiinan 4,8 prosentin välillä. Novo Nordiskin 30 prosentin romahdus painoi MSCI:n Pohjoismaiden osakeindeksiä 4,5 prosenttia miinukselle.
Yritysten toisen vuosineljänneksen tuloksissa ei nähty pelättyä suurempia pudotuksia. Tähän mennessä raportoineiden S&P 500 -yhtiöiden tulokset kasvoivat noin viisi prosenttia ja Magnificent 7 -yhtiöiden vahva kehitys jatkui. Euroopan Stoxx 600 -yhtiöiden tulosten odotetaan kasvaneen pari prosenttia. Loppuvuoden osalta Yhdysvalloissa odotetaan 6–7 prosentin tuloskasvua ja Euroopassa tulosten odotetaan pysyvän ennallaan.
Euron vuoden alusta alkanut vahvistuminen taittui ja dollariin nähden kurssi heikkeni yli kolme prosenttia heinäkuussa. Pitkät korot nousivat lievästi noin 0,2 prosenttiyksikköä.
Kuva: Pitkällä aikavälillä dollari on vahvistunut ja tullit uhkaavat edelleen heikentää keskeisten kauppakumppaneiden valuuttoja.
