Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump uhkaa jälleen eurooppalaisia valtioita tulleilla. Tällä kertaa Yhdysvallat vaatii Grönlannin luovuttamista Euroopalta. Vedonlyöntikertoimien mukaan Trumpin mahdollisuus saada ainakin osa Grönlannista vuoden loppuun mennessä on noin 20 prosenttia. On epätodennäköistä, mutta ei poissuljettua, että Trump saa Grönlannin haltuunsa. Parhaassa tapauksessa Trump unohtaa uhkauksensa, kuten on tapahtunut aiemminkin. Grönlannin menetys tarkoittaisi paitsi Naton, myös Euroopan uskottavuuden heikentymistä.
Trump uhkaa tulleilla – jälleen
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on toistuvasti vaatinut Grönlantia Tanskalta. Trump teki tunnusteluja jo vuonna 2019, mutta tällä kertaa sävy on muuttunut merkittävästi uhkaavammaksi: saari hankitaan tavalla tai toisella. Tanska ja Grönlanti ovat ilmoittaneet, ettei saari ole myytävänä.
Kahdeksan Euroopan maata – Tanska, Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Alankomaat – sijoittivat joukkoja Grönlantiin. Siirron piti vastata Yhdysvaltojen huoleen Euroopan kyvyttömyydestä taata saaren turvallisuus. Yhdysvallat kutsuttiin operaation mukaan.
Trump kuitenkin tulkitsi siirron uhmaukseksi ja käytti sitä perusteena painostuksen lisäämiseen. Tuohtumuksensa Trump ilmaisi tuttuun tapaan tulleilla. On toki mahdollista, että operaatio oli tekosyy ja Trump tietoisesti rikkoo Euroopan rivejä asettamalla tullit osalle Euroopan maista. Tullit astuvat voimaan helmikuussa ja nousevat kunnes Grönlanti on luovutettu.
Truman-show: saari lentotukialuksena
Yhdysvallat on pyrkinyt ostamaan Grönlantia 1800-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen Washington ymmärsi, että ydinsodan sattuessa pommikoneen lyhyin reitti Neuvostoliittoon kulkisi Grönlannin yli. Saari oli välttämätön pommikoneiden tukeutumispaikkana ja valvontapisteenä.
Yhdysvaltojen presidentti Harry S. Truman valtuutti Yhdysvallat tarjoamaan salaa Tanskan hallitukselle 100 miljoonaa dollaria kullassa. Tanska hylkäsi tarjouksen, mutta suostui sotilaalliseen yhteistyöhön. Vuoden 1951 puolustussopimus mahdollisti Thulen lentotukikohdan (nykyinen Pituffik) perustamisen ja antoi Yhdysvalloille pysyvän sotilaallisen pääsyn saarelle. 1950-luvulla saarella oli jopa 12 000 amerikkalaissotilasta; nykyään heitä on enää noin 150–200. Truman myös perusti Naton.
Yhdysvaltojen motiivit: Golden Dome ja strategiset resurssit
Yhdysvaltojen kannalta Grönlanti on tärkeä turvallisuuden ja strategisten mineraalien takia. Turvallisuuden osalta Grönlanti muodostaa ohjuspuolustusjärjestelmän elintärkeän osan. Tanska ja Grönlanti ovat valmiita majoittamaan Trumpin tarvitsemat tutka-asemat ja ohjussiilot, mikä toisi saaren kituliaalle taloudelle muutenkin kaivattuja infrastruktuuri-investointeja. Grönlannin suora omistaminen ei siis ole edellytys turvallisuuspolitiikan osalta.
Grönlanti on tärkeä myös strategisten mineraaliensa vuoksi. Kiinan osuus harvinaisten maametallien globaalista kaivostoiminnasta on noin 70 prosenttia ja jalostuksesta jopa 90 prosenttia. Tätä asemaa se käytti Yhdysvaltoja vastaan vuoden 2025 kauppasodassa suurella menestyksellä.
Grönlannissa on tällä hetkellä kaksi massiivista, ei-toiminnassa olevaa kaivoshanketta, jotka tuottaisivat strategisesti tärkeitä mineraaleja: Yhdysvaltojen tukema Tanbreez ja Kiinaan kytkeytyvä Kvanefjeld. Yhdysvallat on jo onnistunut estämään Kvanefjeldin etenemisen vaikuttamalla Grönlantiin siten, että hanke pysäytettiin sen sisältämän uraanin perusteella. Grönlanti on siis jo osoittanut, että Yhdysvallat kykenee estämään Kiinan etenemisen, jos se niin haluaa.
Kuvio 1: Kiinan osuus harvinaisten maametallien globaalista kaivostoiminnasta on noin 70 prosenttia ja jalostuksesta jopa 90 prosenttia
Yhden miehen turhamainen sota?
Trumpin Grönlanti-fiksaatiota on vaikea ymmärtää siinä mielessä, että Grönlannin haltuunotolle ei ole sisäpoliittista kysyntää. Kyselyiden mukaan yli 80 prosenttia amerikkalaisista vastustaa sotilaallista voimankäyttöä Grönlannissa. Trumpin oma kannattajakunta ei pidä ulkomaanseikkailuista ja osa senaattoreista on jo liikehtinyt Grönlanti-kampanjaa vastaan.
On mahdollista, että ainoa osapuoli, joka todella haluaa Grönlannin, on Trump itse. Onkin uskomatonta, mutta hyvinkin mahdollista, että Trumpin motiivina on yksinkertaisesti halu jättää jälkensä historiaan tekemällä Yhdysvalloista kirjaimellisesti suuren. Kanadalta tuli rukkaset ja Meksikoa hän ei halua.
Kuvio 2: Euroopan puolustussektori sai nostetta kriisistä
Kuvio 3: Markkinoiden hinnoittelema todennäköisyys Yhdysvaltojen Grönlanti-hankinnalle on kasvanut joulukuusta lähtien
Euroopan heikkous saattoi kostautua
Viime vuoden kauppasodassa Eurooppa ei vastannut kova kovaa vasten vaan hyväksyi Trumpin tullit toisin kuin esimerkiksi Kiina. Motiivit olivat sinänsä perusteltuja. Trump ei voi laillisesti jatkaa kolmannelle kaudelle ja Ukrainan tuen varmistaminen oli tullien väärtti. Euroopan päätös antautua kauppasodassa saatettiin tulkita Washingtonissa heikkoudeksi ja vaikutti päätökseen vaatia alueluovutuksia.
Alueluovutukset saattavat olla liikaa Euroopalle
Trump on saattanut laskea tällä kertaa väärin. Euroopalla on matalampi kynnys maksaa tulleja, mutta pienen jäsenmaan painostaminen alueluovutuksiin on eri kaliiberin asia. Pienten maiden patistaminen alueluovutuksiin muistuttaa maanosan historian synkimmistä hetkistä, jotka toimivat kimmokkeina Euroopan unionin perustamiselle. Alueluovutukset viestisivät heikkoutta Venäjälle ja Kiinalle. Luovutus tapahtuisi myös grönlantilaisten tahdon vastaisesti: tammikuun 2025 Verian-kyselyn mukaan 85 prosenttia asukkaista vastustaa Yhdysvaltoihin liittymistä.
Euroopalla on kyky iskeä taloudellisesti takaisin. Se voi asettaa vastatulleja ja käyttää pakkokeinojen vastaista välinettä (Anti-Coercion Instrument) yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä vastaan. Vaikka Trump mieluusti puhuu tavarakaupasta, Yhdysvalloilla on vientiylijäämä palvelusektorilla, joka koostuu pitkälti teknologiasta. Kauppapolitiikan saralla Euroopalla on välineitä taistella, ongelmana on yhteisen tahtotilan puute. Saksan ja Ranskan ristiriitaiset lausunnot sen suhteen, miten Euroopan pitäisi reagoida ovat jälleen vahvistaneet tulkintaa, että Euroopalla voi olla vaikeaa pitää rivit suorana kuten viime vuoden kauppasodan aikana.
Alueluovutukset romuttaisivat myös Naton uskottavuuden, mikä on keskeinen syy miksi Yhdysvalloissa ei ole kannatusta Grönlanti-hankkeille. Nato on arvokas osa amerikkalaista ulkopoliittista infrastruktuuria.
Sääntöperusteinen maailma on antanut sijaa vahvimpien oikeudelle
Trump ei todennäköisesti saa Grönlantia, mutta mahdollista se tietenkin on. On epäselvää mitä Eurooppa voi tarjota välttääkseen alueluovutukset, ja tätä epäilemättä Trumpilta tiedustellaan Davosissa. On selvä riski, että ennen kuin sopimukseen päästään, tilanne voi johtaa tulleihin ja markkinaturbulenssiin. Tilanne ei kuitenkaan todennäköisesti johda laajaan osakkeiden karhumarkkinaan tai talouden taantumaan.
Vaikka Grönlanti ei päätyisi Yhdysvalloille, on tragikoominen tapahtumasarja jälleen merkki siitä, kuinka paljon maailma on muuttunut Trumpin aikana. Sääntöperusteinen maailma on antanut sijaa vahvimpien oikeudelle. Tärkein kysymys onkin, palaako maailma Trumpin valtakauden jälkeen vanhaan sääntöperusteiseen maailmaan vai ei.
Tilaa uutiskirje Evli Visio
Haluatko pysyä ajan tasalla markkinoiden liikkeistä, vastuullisen sijoittamisen trendeistä ja syventyä ajankohtaisiin teemoihin?
