Kanssasijoittaminen on kasvattanut suosiotaan institutionaalisten sijoittajien keskuudessa private equity -rahastojen rinnalla. Sen vetovoimaa ovat lisänneet alhaisemmat kulut sekä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa valittaviin sijoituskohteisiin ja sijoittaa tarkasti valikoituihin yhtiöihin. Aiemmin tämä sijoitusmuoto oli lähinnä sellaisten suurten instituutiosijoittajien ulottuvilla, joilla oli suorat yhteydet pääomasijoitus-managereihin. Nyt kanssasijoittaminen on tullut entistä laajemman sijoittajajoukon saataville erillisten kanssasijoitusrahastojen kautta.
Uusi kanssasijoitusrahasto Evli Private Equity Co-Investment Fund I hyödyntää Evlin pitkäaikaista kokemusta listaamattomista markkinoista ja rahastojen kautta tehdyistä sijoituksista muun muassa private equity - ja infrastruktuurimarkkinalla. Uuden rahaston kautta sijoittajat pääsevät mukaan suoriin private equity -sijoituksiin yhdessä johtavien pääomasijoitusmanagerien kanssa.
Kanssasijoittamisesta hyötyvät kaikki osapuolet
Kanssasijoittaminen eli suorat, listaamattomat osakesijoitukset yhdessä pääomasijoitusrahastojen kanssa tarjoaa monipuolisia etuja niin pääomasijoitusmanagereille kuin sijoittajillekin.
"Pääomasijoitusrahastoa hallinnoivat managerit kutsuvat usein sijoittajia mukaan sijoittamaan yksittäisiin kohteisiin kanssasijoittajina. Tämä mahdollistaa lisäpääoman hankkimisen ilman tarvetta tehdä yhteistyötä muiden pääomasijoitusmanagerien kanssa", kertoo Ilja Ripatti, Evlin kanssasijoituksista vastaava sijoitusjohtaja.
"Kanssasijoittaminen toimii myös salkunhallinnan työkaluna. Esimerkiksi pääomasijoitusmanageri ei välttämättä halua sitoa yli kahdeksaa prosenttia rahastonsa varoista yhteen sijoitukseen – kanssasijoitukset auttavat pysymään tässä rajassa. Lisäksi kanssasijoittaminen nähdään keinona rakentaa pitkäjänteisempiä ja syvempiä suhteita sijoittajiin."
"Sijoittajat, jotka haluavat sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin, tähtäävät pienempiin kustannuksiin ja mahdollisiin parempiin tuottoihin. Samalla he toivovat parempaa näkyvyyttä ja kontrollia sijoituskohteidensa suhteen", Ripatti kertoo.
Ripatin mukaan institutionaalisia sijoittajia houkuttelee kanssasijoitusten pariin ennen kaikkea mahdollisuus pienempiin kuluihin ja parempiin tuottoihin sekä sijoitusten valinnan osalta parempi kontrolli.
"Sijoittajat, jotka haluavat sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin, tähtäävät pienempiin kustannuksiin ja mahdollisiin parempiin tuottoihin. Samalla he toivovat parempaa näkyvyyttä ja kontrollia sijoituskohteidensa suhteen", hän kertoo.
Kiinnostusta kanssasijoittamiseen on kasvattanut myös sen tarjoama joustavuus sijoitustahdin hallintaan.
"Voit kiihdyttää vauhtia, kun markkinalla on hyviä mahdollisuuksia, ja hidastaa tarvittaessa", Ripatti selittää. "Lisäksi kanssasijoituksissa on tyypillisesti vähemmän kutsumatonta pääomaa, mikä tekee salkun hallinnasta ennakoitavampaa ja tehokkaampaa."
Evlin kanssasijoitusstrategia on kohdennettu, valikoiva ja keskimarkkinaan painottuva
Sijoitettuaan vuosia pääomasijoituksiin rahastojen rahastojen kautta Evli on perustanut oman kanssasijoituksiin keskittyvän rahaston, joka sijoittaa yhdessä johtavien kansainvälisten pääomasijoitusyhtiöiden kanssa.
"Tavoitteenamme on tehdä 15–20 kanssasijoitusta seuraavan kolmen-neljän vuoden aikana. Rahaston elinkaari on noin kymmenen vuotta – samaa luokkaa kuin perinteisellä buyout-rahastolla", kertoo Ripatti.
Rahastoa hallinnoi kolmen hengen asiantuntijatiimi, jota tukee Evlin 39 listaamattomien omaisuusluokkien asiantuntijaa. Rahasto tekee pääasiassa sijoituksia kohteisiin, joissa pääomasijoitusmanagerilla on enemmistöomistus.
"Etsimme sijoituskohteita, joissa pääomasijoitusmanagerilla on enemmistöosuus kohdeyhtiöstä sekä selkeä arvonluontisuunnitelma ja useita konkreettisia keinoja yrityksen arvon kasvattamiseen", Ripatti sanoo.
"Sijoitamme kannattaviin, kasvaviin ja kypsiin yrityksiin, jotka toimivat vakailla toimialoilla ja joiden arvostustaso on maltillinen", Ripatti kertoo. "Yrityksen tulisi toimia houkuttelevalla toimialalla ja sillä tulee olla vahva markkina-asema sekä osaava johto."
Yksi strategian kulmakivistä on kurinalainen suhtautuminen arvostustasoon.
"Olemme nähneet kerta toisensa jälkeen, että liian kalliisti ostaminen – vaikka kyseessä olisi laadukas yritys – voi heikentää tuottoja merkittävästi. Tämä korostuu etenkin silloin, kun sijoitushorisontti on noin viisi vuotta."
Ripatin tiimi painottaa arvioinnissaan ennen kaikkea yrityksen liiketoiminnan ja toimialan kestävyyttä.
"Toimialan on oltava houkuttava. Keskitymme sektoreihin ja yrityksiin, jotka kestävät paremmin suhdannevaihteluita", hän sanoo. "Tämä on erityisen tärkeää buyout-sijoituksissa, joissa käytetään usein velkavipua. Yritysten on pystyttävä kestämään myös taloudellisia shokkeja."
Yhtä tärkeää on sijoituskohteen ja siitä vetovastuussa olevan pääomasijoitusmanagerin yhteensopivuus.
"Pääomasijoitusmanagerilla tulisi olla kokemusta kyseiseltä toimialalta ja mielellään myös jokin erityinen näkökulma tai kilpailuetu, joka tuo lisäarvoa sijoitukseen", Ripatti lisää.
Rahasto sijoittaa laajaan yritysjoukkoon, joiden arvo voi vaihdella noin 100 miljoonasta eurosta useisiin miljardeihin.
"Erittäin suurten kauppojen haasteena on se, että ne voivat rajoittaa exit-mahdollisuuksia. Esimerkiksi listautuminen voi olla silloin ainoa järkevä keino", Ripatti toteaa.
"Me suosimme yrityksiä, joilla on useita vaihtoehtoja exit-vaiheessa. Se ohjaa meidät keskisuurten yritysten markkinasegmenttiin – olemme tässä kokoluokassa vahvimmillamme."
Hyvät verkostot avaavat ovet kiinnostavimpiin kohteisiin
Onnistuneen kanssasijoitusstrategian keskiössä ovat vahvat ja luotettavat kanavat hankevirran rakentamiseen ja kiinnostavien sijoituskohteiden pariin pääsemiseen. Tyypillisesti tällaiseen hankevirtaan ovat päässeet vain suuret institutionaaliset sijoittajat, joilla on vakiintuneet suhteet pääomasijoituskentällä. Evli hyödyntää kolmentyyppisiä kanavia kanssasijoituskohteiden löytämiseen.
"Luontevin kanavamme ovat jo olemassa olevat suhteemme pääomasijoittajiin, joita olemme rakentaneet rahastojen rahasto -ohjelmamme myötä. Sen puitteissa olemme tehneet sijoituksia yli 60 rahastoon. Tunnemme nämä pääomasijoitusmanagerit hyvin ja olemme tukeneet heitä jo useita vuosia", kertoo Ripatti.
Toinen kanava muodostuu uusista tai potentiaalisista pääomasijoitusmanagereista, joita Evli on seurannut ja joiden kanssa se haluaa rakentaa yhteistyötä.
"Tämänhetkisessä varainhankintaympäristössä monet pääomasijoitusmanagerit tarjoavat kanssasijoitusmahdollisuuksia 'porkkanaksi', jolla houkutellaan sijoittajia mukaan rahastoihin tai edistetään due diligence -prosessia. Tämä tekee markkinasta erityisen otollisen kanssasijoittajille", Ripatti sanoo.
Myös henkilökohtaisilla verkostoilla on merkittävä rooli hankintatyössä. Ripatti toimi aiemmin eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa senior salkunhoitajana ja vastasi muun muassa kanssasijoituksista ja suorista listaamattomista osakesijoituksista.
"Olen tehnyt tätä työtä yli kymmenen vuoden ajan ja rakentanut vahvat suhteet moniin pääomasijoittajiin. Kanssasijoittaminen tarjoaa luonnollisen tavan ylläpitää ja syventää näitä suhteita", hän kertoo.
Yksi merkittävimmistä kanssasijoittamisen hyödyistä on se, että kanssasijoitus ennen rahastoon sitoutumista tarjoaa erinomaisen tilaisuuden arvioida pääomasijoitusmanagerin osaamista käytännössä.
"Se on erittäin tehokas tapa toteuttaa due diligence -prosessi. Kun pääsemme seuraamaan sijoitusta ja pääomasijoitusmanagerin toimintaa reaaliaikaisesti, saamme huomattavasti syvällisempää ymmärrystä kuin pelkkien esitysmateriaalien kautta. Näemme konkreettisesti, miten manageri ajattelee, tekee päätöksiä ja rakentaa lisäarvoa", Ripatti toteaa.
Listaamaton markkina laajemmin saataville
Pääomasijoituksiin liittyy tyypillisesti loppusijoittajalle koituvia tuntuvia palkkioita. Kanssasijoittaminen tarjoaa keinon päästä mukaan listaamattomaan markkinaan selvästi alhaisemmilla kustannuksilla.
"Kanssasijoitusrahastojen tuottosidonnainen palkkio on tyypillisesti noin 10 prosenttia – eli noin puolet perinteisten pääomarahastojen tavanomaisesta tasosta", selittää Ripatti.
Lisäksi kanssasijoituksista ei tavallisesti peritä hallinnointipalkkiota.
"Joissakin tapauksissa syntyy kauppakohtaisia kuluja, mutta kokonaisuudessaan kanssasijoittaminen on selvästi kustannustehokkaampaa verrattuna tyypilliseen pääomarahastoon – niin jatkuvien palkkioiden kuin tuottopalkkioidenkin osalta."
Listaamattoman markkinan laajuus korostaa kanssasijoittamisen merkitystä: vain noin 13 prosenttia yhdysvaltalaisista yli 100 miljoonan dollarin liikevaihdon yhtiöistä on julkisesti listattuja. Kanssasijoitusrahasto tarjoaa tehokkaan tavan päästä käsiksi tähän muuten vaikeasti saavutettavaan yrityssegmenttiin.
Evlin kanssasijoitusrahaston kautta myös sellaiset sijoittajat, joilla ei ole omia resursseja tai osaamista toteuttaa suoria sijoituksia itsenäisesti, voivat päästä mukaan listaamattomaan markkinaan.
"Kanssasijoittaminen vaatii paljon työtä ja osaamista", Ripatti toteaa. "Jopa monet suuretkin sijoittajat ovat kohdanneet haasteita kanssasijoitusten parissa, sillä suorat sijoitukset edellyttävät täysin erilaista työkalupakkia kuin rahastojen kautta sijoittaminen."
Evli Private Equity Co-Investment Fund I on tarkoitettu ammattimaisille ja rajatulle joukolle ei-ammattimaisia asiakkaita, jotka tekevät vähintään 100 000 € sijoituksen ja joilla katsotaan olevan riittävä ymmärrys rahastosta ja sen harjoittamasta sijoitustoiminnasta. Rahastolla on markkinointilupa Suomessa ammattimaisille ja ei-ammattimaisille sijoittajille sekä Ruotsissa ammattimaisille sijoittajille.
Rahaston olennaisimmat riskit liittyvät sijoitustoiminnan onnistumiseen ja yleiseen talouskehitykseen. Rahasto tai kohdesijoituksen arvo voi alentua merkittävästi. Evli Private Equity -rahastot ovat epälikvidejä vaihtoehtorahastoja, joiden realisointi ei ole mahdollista sijoittajan aloitteesta rahaston elinkaaren aikana. Rahastojen sijoitukset keskittyvät kansainvälisiin pääomasijoituksiin, joiden arvonkehitys voi poiketa merkittävällä tavalla yleisestä arvopaperimarkkinoiden kehityksestä. Lisätietoja rahastoon liittyvistä riskeistä on saatavilla avaintietoasiakirjasta ja rahastosopimuksesta.
Tämän artikkelin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä tulee tutustua rahaston lakisääteisiin dokumentteihin, kuten avaintietoasiakirjaan. Tiedot ovat saatavilla sijoitusta harkitseville Evlistä. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan.
Tämä artikkeli on muokattu versio alkuperäisestä tekstistä, joka julkaistiin HedgeNordicissa.
