Kauppasodassa pahin on todennäköisesti takana. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ei ole musta laatikko, kuten usein väitetään. Hallinnossa on eri blokkeja, kuten kaikissa koalitioissa, ja siksi ristiriitaisia tavoitteita. Markkinat pakottivat Trumpin tyytymään maltillisempiin tuontitulleihin, ja kauppasodan kiihkein vaihe jäi 40 päivän mittaiseksi. Lyhyemmän keston, matalampien tullien ja markkinan rauhoittumisen myötä taantuma ei ole enää perusskenaario, kuten se oli synkimpinä päivinä. Vahinkoa kuitenkin syntyy. Tullit nostavat hintatasoa ja nakertavat talouskasvua. Turvallisuuspolitiikka on etabloitunut kauppapolitiikkaan jäädäkseen. Syynä on Kiinan talouden vahva nousu, joka on mahdollistanut Yhdysvaltojen suurvalta-aseman haastamisen.
Trumpin pokka petti
Taloustiede on pohjimmiltaan käyttäytymistiede. Perusperiaate on nihilistinen, eli valinnat paljastavat mieltymykset. Älä siis kysy mitä joku haluaa, vaan katso mitä tämä valitsee. Trump paljasti valinnallaan omat mieltymyksensä, kun hän markkinamyllerryksen jälkeen julisti 90 päivän tullitauon.
Toisin kuin hän väitti, hän ei ollut valmis sietämään lyhytaikaista taloudellista tuskaa pitkän aikavälin taloudellisen hyödyn takia. Kuukautta myöhemmin Yhdysvallat ja Kiina päättivät dramaattisesti alentaa tulleja. Sopu Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä validoi ajatuksen siitä, että Trump oli saanut tarpeekseen. Kauppasodan pahin vaihe vaikuttaa jääneen taakse.
Trump ei ole musta laatikko
Toisin kuin usein kuulee, Trump ei ole musta laatikko. Hallinnossa on eri blokkeja, kuten kaikissa koalitioissa, minkä takia hallinnolla on ristiriitaisia tavoitteita. Suomen hallituksen politiikassa on samoja ristiriitoja, joissa osa puolueista korostaa veron alennuksia, toinen suitsii maahanmuuttoa ja osa haluaa tunnin junan Turkuun.
Trumpin hallinnossa jakolinja menee osittain turvallisuuspolitiikan ja talouspolitiikan välillä. Neuvonantaja Peter Navarro vaalii turvallisuuspolitiikkaa, nimenomaan huoltovarmuutta, talouskasvun kustannuksella. Yhdysvaltojen täytyy valmistaa omat lääkkeensä ja puolijohteensa.
Valtiovarainministeri Scott Bessent ja kauppaministeri Howard Lutnick painottavat taloutta kauppapolitiikassa. Lokeroimaton Elon Muskin agenda edellyttäisi ihan oman kirjoituksena. Poliittisena voimana hänen päivänsä voivat kuitenkin olla luetut.
Trumpin hallinnon politiikkaa on vaikea ennakoida ja arvioida osittain siksi, että blokit eivät ryhmity perinteisten republikaanipuoluejakolinjojen mukaisesti.
Vaikka turvallisuuspoliittiset haukat ovat jääneet alakynteen, on turvallisuuspolitiikka etabloitunut kauppapolitiikkaan. Pohjimmiltaan syynä on Kiinan talouden vahva nousu, joka on mahdollistanut Yhdysvaltojen suurvalta-aseman haastamisen. Kauppapolitiikalla pyritään patoamaan Kiinan nousua.
Trumpin kauppaneuvotteluissa on Kiina-kytkyjä. Neuvotteluissa halutaan estää tärkeiden komponenttien uudelleenvienti Kiinaan, kuten Nvidian GPU-suorittimien vienti. Tai rajata Kiinan vientiä Yhdysvaltoihin jonkin kolmannen maan kautta.
Markkinat odottavat tulleista vähäisiä vahinkoja
Osakemarkkinat ovat palanneet tulleja edeltävälle tasolle. Markkinan näkökulmasta Trumpin perääntyminen tarkoittaa, että kauppasodan aiheuttama talouden taantuma on nyt epätodennäköinen. Vastoinkäymisiä ja Trumpin poukkoilua on varmasti tiedossa, mutta synkimmät kauppasotapäivät ovat takanapäin. Fokus markkinoilla on siirtynyt Yhdysvaltojen veronalennuksiin, budjettiin ja velkaantumiseen.
Kuvio 1: Markkinat ovat toipuneet kauppasotashokista
Markkinat eivät hinnoittele tulleista juurikaan vahinkoa, vaikka Yhdysvallat on nelinkertaistanut tullien tason aiemmasta kolmesta prosentista. Tullit ovat viimeksi olleet näillä tasoilla ennen toista maailmansotaa.
Vaikka tullit eivät aiheuttaisi taantumaa, tulevat ne varmasti aiheuttamaan vahinkoa hidastamalla talouskasvua ja nostamalla hintatasoa. Yksi selitys markkinoiden välinpitämättömälle hinnoittelulle on se, että markkinat katsovat hintatason nousun olevan kertaluonteinen ja talouskasvun kiihtyvän kasvukuopan jälkeen.
Kuvio 2: Tullit jäävät historiallisen korkealle tasolle
Kauppasodan vahinkojen arviointi
Kauppasodan mahdollisen vahingon arviointi on hankalaa, koska moderni historia ei tunne ennakkotapauksia.
Tullit iskevät toimitusketjuihin, joiden keskiössä on Kiina, jonka osuus maailman teollisuustuotannosta on kolmannes. Kauppasodan kärjistyessä Kiina olisi voinut käyttää vientirajoituksia vahingoittaakseen Yhdysvaltojen taloutta. Kiina louhii 70 prosenttia ja jalostaa 90 prosenttia maailman harvinaisten maametallien tarjonnasta, joiden viennin Yhdysvaltoihin se lopetti. Sovun myötä Kiina on lieventänyt harvinaisten maametallien vientirajoituksia Yhdysvaltoihin.
Epävarmuus on myrkkyä investoinneille
Investointipankki Goldman Sachs kysyi kauppasodan myrskyisimmässä vaiheessa taloustieteilijä Paul Krugmanilta, aiheuttavatko tullit taantuman. Hänelle myönnettiin taloustieteen Nobel-palkinto vuonna 2008 hänen tutkimuksestaan kansainvälisen kaupan ja talousmaantieteen alalla. Krugman vastasi, että tullien hintoja nostavat vaikutukset eivät aiheuttaisi taantumaa. Mutta tullien aiheuttaman epävarmuuden vaikutukset investointeihin tulisivat aiheuttamaan taantuman.
Kauppasodan intensiivinen vaihe oli liian lyhyt aiheuttaakseen merkittävää vahinkoa. Vaikeampi kysymys on, kuinka paljon epävarmuus edelleen jarruttaa investointipäätöksiä. Voisi kuvitella autoyhtiöiden puntaroivan investointipäätöksiään. Tätä kirjoittaessa autoyhtiöt BMW, Volvo ja Stellantis miettivät tehtaidensa laajennuksia Meksikossa. Voi hyvin olla, että investointeja jarrutetaan. Epävarmuus on laskenut, mutta tilanne ei ole palautunut tulleja edeltäville tasoille.
Tullit nostavat hintoja
Trump kuivaharjoitteli tullisotaa ensimmäisellä kaudellaan tavalla, mikä havainnollistaa tullien vaikutusta. Yhdysvallat sääti tullit tuontipesukoneille. Tämän seurauksena eteläkorealaisten Samsungin ja LG:n pesukoneiden hinnat nousivat keskimäärin 12 prosenttia. Amerikkalainen pesukonevalmistaja Whirlpool nosti hintojaan tullien seurauksena, mutta maltillisemmin, ja siten kasvatti markkinaosuuttaan.
Tullien seurauksena amerikkalainen kuluttaja hävisi, koska pesukoneiden hinnat nousivat noin 12 prosenttia. Ulkomaalaiset valmistajat hävisivät myös ja menettivät markkinoita. Amerikkalainen Whirlpool kasvatti voittojaan ja markkinaosuuttaan. Veronmaksajat saivat tullituloja. Ajan kuluessa korealaiset siirsivät valmistusta Yhdysvaltoihin välttääkseen tulleja ja amerikkalaiselle pesukonealalle syntyi työpaikkoja. Nettona talous kärsi, mutta maltillisesti.
Tullit, kuten Krugman ajatteli, aiheuttavat ensisijaisesti tehokkuustappiota ja siten nakertavat kasvua. Toinen vaikeammin mitattava, mutta varma asia on se, että pitkällä aikavälillä talouden kilpailukyky rapautuu tullimuurin suojissa. Sivuhuomiona Suomen talous suojasi itseään hieman tulleja vastaavalla tavalla devalvoimalla toistuvasti toisen maailmansodan jälkeen.
Historiallinen ihmiskoe
Tullit eivät tyypillisesti aiheuta taantumia, vaan tehokkuustappiota. Esimerkiksi 1930-luvun tullit eivät aiheuttaneet suurta lamaa, mutta syvensivät sitä.
On vaikeampi olla varma asiasta tällä kertaa, sillä Trumpin tullien laajuus ja suuruus on ennennäkemätöntä modernissa historiassa. Käynnissä on historiallinen ihmiskoe. Vaikka taantuma ei ole perusskenaario, on epävarmuus edelleen koholla ja taantumatodennäköisyys tavanomaista korkeampi.
