Infrastruktuurisijoittamisen hyödyt

Nollakorot, pandemian pelko ja öljyn hintasodat eivät helpota institutionaalisen sijoittajan elämää. Sijoittamalla infrastruktuuriin voi huolia kuitenkin hälventää.

Koronavirus on viime aikoina ravistellut rahoitusmarkkinoita. Talouslehdistössä on pohdittu, miten kansanterveyden kriisi vaikuttaa niihin, jotka ovat sijoittaneet osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja raaka-aineisiin. Entä infrastruktuuri sijoituskohteena, miten koronavirus vaikuttaa siihen?

"Koronavirus ennen kaikkea lisää infrastruktuurin houkuttavuutta", sanoo sijoitusstrategia- ja varainhoitoyhtiö Franzen Advisoryn Tomas Franzen. "Infrastruktuurihan on hyvin pitkäaikainen investointi. Se tukee yhteiskuntaa eikä ole syklinen, joten hintavaihtelu ei ole niin villiä kuin perinteisissä omaisuusluokissa”.

Ei-korreloivat ja ei-sykliset tuotot ovat houkuttelevia

Infrastruktuuri on fyysistä omaisuutta ja järjestelmiä, joiden avulla yhteiskunta voi toimia. Se on monipuolinen valikoima omaisuutta silloista ja voimalaitoksista sairaaloihin ja satelliittiverkkoihin.

“On olemassa erilaisia infrastruktuurityyppejä, joilla on erilaiset riski-tuottoprofiilit”, Franzen kertoo. "Osa on velan kaltaisia investointeja, toiset taas kuin osakkeita. Vanha tiemaksullinen maantie brownfield-alueella voi olla kuin korkosijoitus, kun taas OECD:n ulkopuolella toimivan uuden suolanpoistolaitoksen riski-tuotto-profiili voisi olla samanlainen kuin osakkeilla”.

Omaisuusluokkana infrastruktuuria määrittävät sen erityisominaisuudet. Niitä ovat muun muassa vakaa kassavirta, indeksoitujen sopimusten tarjoama inflaatiosuoja, pääoman arvonnousun sijaan tuloon perustuva tuotto, pitkä sijoitushorisontti ja alhainen likviditeetti. Infrastruktuuri voi myös olla houkutteleva epävakaina aikoina: korreloimaton ja ei-syklinen tuotto tarjoaa tilaisuuden hajauttaa sijoituksia perinteisten omaisuusluokkien ulkopuolelle.

Infrastruktuuria on usein pidetty korkosijoitusten serkkuna. Jotkin infrastruktuurityypit käyttäytyvätkin samalla tavalla, koska niiden tarjoama tulo on säännöllistä ja volatiliteetti osakkeita pienempää. Näitä ovat esimerkiksi sillat, sähköverkot tai viemärijärjestelmät.

Koska joukkovelkakirjojen tuotto on laskenut nollakorkojen takia, sijoittajat pyrkivät myös kasvattamaan voittojaan riskialttiimmilla korkean tuoton joukkovelkakirjoilla tai paremman tuoton infrastruktuuri-investoinneilla.

"Joitakin joukkovelkakirjojen kaltaisia infrastruktuuri-investointeja voi pitää vaihtoehtona korkoinvestoinneille. Kulut ovat joukkovelkakirjojen kaltaisia, ja tuotot toivottavasti nousevat ajan myötä", Franzen sanoo. "Infrastruktuuri on kuitenkin epälikvidi pitkän aikavälin sijoitus ja siksi hyvin erilainen kuin joukkovelkakirjat.”

Miten sijoittaa?

Infrastruktuuriin voi investoida suoraan tai välittäjien kautta. Pörssissä on infrastruktuuriyrityksiä, mikä helpottaa sijoittamista, ja sijoittaa voi myös infrarahastoihin tai rahastojen rahastoihin. Infra-rahastot vaativat suhteellisesti vähemmän pääomaa, mutta niiden riski on suurempi.

"Infrastruktuuri-investointeihin liittyy erilaisia riskejä, kuten markkinoiden, ajelehtivan strategian, likviditeetin ja politiikan riskit", Franzen sanoo. "Rahastoihin liittyy myös rahastoyhtiöriski. Ei ole yksinkertaista indeksiä tai ETF:ää, joiden kautta pääsisi käsiksi infrastruktuuriin omaisuuslajina."

Franzenin mukaan suorat sijoitukset infrastruktuuriin ovat kuin Graalin malja, koska näin sijoittajilla on eniten kontrollia ja mahdollisuus saada kaikki voitot. Infrastruktuuri ei ole kuitenkaan heikkohermoisille, sillä pääomaa tarvitaan valtavasti ja omaisuuden hallinta vaatii oikeanlaista osaamista. Lentoaseman tai rautatien operoiminen ei ole ihan yksinkertaista.

"Rahastojen rahasto voi olla parempi pienemmille sijoittajille, mutta palkkioihin on syytä kiinnittää huomiota. Jos sijoittaa rahastojen rahastoon, joka ei hajauta sijoituksiaan, maksaa enemmän mutta ei silti saa enemmän", hän sanoo. "Sen sijaan yksittäisiin rahastoihin sijoittamalla voi hallita hajauttamista eri infraluokkiin".

Hyvin harvoilla sijoittajilla on kuitenkaan riittävästi pääomaa ja tietämystä hajauttaa riskiään suorilla rahastosijoituksilla. Siksi rahastojen rahastot ovat monille sijoittajille erittäin hyvä vaihtoehto hyödyntää tätä omaisuuslajia.

“Infrastruktuuri voi vahvistaa salkkua”

Kun institutionaalinen sijoittaja hyväksyy infrastruktuuriin sijoituskohteeksi, seuraavaksi on päätettävä asianmukaisesta allokaatiosta.

“Sijoittajat käyttävät tuottoon ja riskiin perustuvia tekniikoita sijoituskohteiden yhdistelmän optimointiin”, Franzen sanoo. “Yleisesti ottaen infrastruktuurin olisi oltava yli 5 prosenttia salkusta, sillä pienemmällä osuudella ei ole vaikutusta. Mielestäni 10–15 prosenttia voisi olla järkevä osuus, mutta sijoittajan on otettava huomioon huono likviditeetti ja sen vaikutus salkun tasapainottamiseen. Eri sijoittajat sietävät erilaista epälikviditeettiä.“

Ennen oli vaikeaa arvioida infrastruktuurin tuottoja, koska ei ollut indeksiä tai indeksin seurantaa. Tässä mielessä infrastruktuurisijoittaminen on kuin pääomasijoittaminen ennen, mutta tämäkin on muuttumassa. Nyt sijoittajilla on uusi maailmanlaajuinen indeksi – EDHECinfra – joka tarjoaa edustavan, riskikorjatun kuvan listaamattomaan infrastruktuuriin tehtyjen investointien kehityksestä. Sen avulla infrastruktuuri-investointeja voidaan arvioida vertaamalla niitä muihin vastaaviin sijoituksiin ja sijoittajat saavat tietoa, jota tarvitaan harkittujen päätösten tekemiseen. Tällä tavoin infrastruktuuri liittyy arvostettujen omaisuusluokkien joukkoon.

“Infrastruktuuri voi varmasti vahvistaa sijoitussalkkua, mutta kotiläksyt on tehtävä, jotta sen voi sovittaa salkun kokonaisuuteen”, Franzen toteaa.

Tomas Franzen

Tomas Franzen lyhyesti

Työskenneltyään 35 vuoden ajan eri varainhallinnan tehtävissä Tomas Franzen aloitti urallaan uuden vaiheen vuonna 2017 ja perusti Franzen Advisoryn sekä ryhtyi Foxberryn senior advisoriksi. Uutta vaihetta edelsi 15 vuoden kausi ruotsalaisen 40 miljardin dollarin Andra AP-fonden/AP2-eläkerahaston pääsijoitusstrategina. AP2:n johtoryhmän jäsenenä Tomas ohjasi johtokuntaa ja ylintä johtoa rahaston sijoituspolitiikan suunnittelussa rahaston perustamisesta lähtien (2001). AP2:n investointipolitiikkaa uudistettiin Tomasin aikana, ja sen ansiosta rahasto nousi institutionaalisten sijoittajien parhaimmistoon. Sen sijoitussalkku on hajautettu laajasti eri maantieteellisille alueille, omaisuusluokkiin ja strategioihin. Ennen siirtymistään AP2:een Tomas työskenteli pohjoismaisissa pankeissa ekonomistina ja osakestrategina.

AP2:n tehtävien ohella Tomasilla oli myös erilaisia hallitus-, sijoitusvaliokunta- ja sijoitusneuvostotehtäviä muissa organisaatioissa. Vuosina 2013–2016 hän toimi Edhec-Risk Instituten kansainvälisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Tomas on myös suosittu esiintyjä sijoitusalan konferensseissa ja tapahtumissa ympäri maailmaa. Hän on toimittanut antologian A Decade of Challenges, A Collection of Essays on Pension and Investment (Haasteiden vuosikymmen. Esseitä eläkkeistä ja sijoittamisesta), johon hän kutsui 30 kansainvälistä eläkesijoittamisen, varainhoidon ja corporate governance -asiantuntijaa kirjoittamaan näkemyksistään.

Tomasilla on taloustieteen kandidaatin tutkinko Tukholman yliopistosta ja myös CEFAn (Certified EFFAS Financial Analyst) ja Yalen SOM-Edhec-Risk Instituten riski- ja investointijohtamisen sertifikaatti. Hän asuu vaimonsa kanssa Lissabonissa ja Göteborgin saaristossa.

Alkuperäinen haastattelu englanniksi: David Cord

 

Evli Infrastructure Fund I on tarkoitettu ammattimaisille ja rajatulle joukolle ei-ammattimaisia asiakkaita, jotka tekevät vähintään 100.000 € sijoituksen ja joilla katsotaan olevan riittävä ymmärrys rahastosta ja sen harjoittamasta sijoitustoiminnasta.