KirjauduEuroalueen talousnäkymät ovat jälleen kerran lupaavat. Pandemian hellittäminen on lisännyt talouden aktiviteettia ja globaalin kysynnän kasvu on elvyttänyt vientiä. Uusi korona-aalto ja teollisuuden komponenttien saatavuusongelmat uhkaavat kuitenkin kehitystä.
Tämä on kolmas blogi sarjassa, jossa syvennymme talous -ja markkinanäkymiin varainhoidon markkinastrategimme Tomas Hildebrandtin kanssa.
Kuluttajien luottamus vahvistunut
Euroalueen investointien odotetaan kasvavan EU:n NextGen-ohjelman toteutuessa. Kuluttajien luottamus on vahvistunut ja työllisyyskehitys on parantunut. Myös euroalueella voidaan nähdä palkkapaineita palveluiden kysynnän ylittäessä monin paikoin kapasiteetin. Matkailun elpymisellä on iso merkitys etenkin Välimeren alueen maille.
EU:n ottaessa harteilleen merkittävän osan julkisten investointien rahoituksesta, eivät kansalliset velkataakat näennäisesti kasva. Velan määrä taloudessa on kuitenkin useimmissa euroalueen maissa kaikkien aikojen korkeimmilla tasoilla.
Euroalueen ulkomaankauppa hyötyi vuonna 2021 globaalin aktiviteetin kasvusta ja maailmankaupan elpymisestä. Kiihkein elpyminen on kuitenkin taittumassa ja vastatuuli on kasvanut. Globaalit logistiikka- ja alihankintaketjujen jatkuvat vaikeudet ja Kiinan talouden odotettavissa oleva hidastuminen himmentävät vientinäkymiä. Teollisuuden suhdanneodotukset ovat vielä pysyneet korkealla tasolla.
Energian ja raaka-aineiden hintojen nousulla on jatkuessaan negatiivinen vaikutus Euroopan maiden kasvuolosuhteisiin ja etenkin Britanniassa (Brexitistä huolimatta laskettakoon se edelleen osaksi Eurooppaa).
Poliittiset riskitekijät voivat leimahtaa uudelleen
Poliittiset riskitekijät ovat jonkin aikaa olleet pienemmällä liekillä, mutta ne voivat leimahtaa uudelleen. Brittien ja EU:n väliset suhteet eivät ole mutkattomat. Ulkoisia uhkia ovat tuttuun tapaan suhteet Venäjään ja Turkkiin. Pakolaisvirran lisääntyminen esimerkiksi Afganistanista voi heijastua Euroopan rajoille.
Ranska on tarkistamassa ystävyyssuhteitaan sukellusvenejupakan myöstä. Maassa on ensi vuoanna presidentinvaalit ja Kansallisen liittouman Marine Le Pen on istuvan presidentin Emanuel Macronin ykköshaastaja.
Saksassa muodostettaneen SPD:n, liberaalipuoleen ja vihreiden ”liikennevalo”-hallitus, jonka odotetaan kiihdyttävän julkisia ja vihreä siirtymän investointeja. Saksan talouskuri voi olla löystymässä.
Italia on edelleen suurista euromaista heikoimmilla kantimilla, vaikka maa hyötyy EU:n tukiohjelmista. Maan talouden tulisi kasvaa muita euromaita nopeammin, jotta rakenteelliset ongelmat korjaantuisivat. Pääministeri Mario Draghi on toistaiseksi onnistunut luovimaan hallitustaan politiikan karikoissa.
Puolan ja Tshekin omat ratkaisut voivat vaikuttaa EU:n yhtenäisyyteen.
Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on muutoksessa
Keskuspankki on jo tarkistanut inflaatiotavoitettaan, sen osto-ohjelmat erääntyvät keväällä 2022 ja se alkaa painottamaan ilmastonmuutostekijöitä politiikkansa toteutuksessa. Talouden lääkitystä vähennetään vaiheittain ja nykyiselle osto-ohjelmalle on odotettavissa jatkoa vaikkakin eri tavalla toteutettuna.
