Näin hajautat sijoitusvarallisuutesi

”Kyllä se talvi sieltä tulee”, minulla on tapana sanoa. Sijoittamisessa tämä tarkoittaa, että kuplat puhkeavat, ja silloin hajauttaminen on ainoa todellinen suoja. Vaikka tilanne markkinoilla olisi hyvä, ne tulevat aina jossakin vaiheessa rytisten alas. Jos on laittanut niin sanotusti kaikki munat yhteen koriin, sijoitusvarallisuuden lasku saattaa olla dramaattinen.

Hajauttaminen on ollut aina tärkeää – ja nyt siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Tällä hetkellä Yhdysvaltojen tekoäly-yhtiöt ovat kuuma sijoituskohde, ja monen sijoittajan hajauttaminen on vähän unohtunut. Kun osakkeet ovat kalliita ja kaikki haluavat sijoittaa niihin, ollaan aina lähellä hybristä.

Olen työskennellyt Evlissä 30 vuotta ja vastuullani ovat muun muassa salkunhoitajat. Perustelen siis kokemukseeni pohjaten, miksi sijoittamisen ikimantra ’Hajauta, hajauta, hajauta' ei koskaan muutu.

Varo tekoälykuplaa

Lähdetään liikkeelle perusteista: hajauttaminen kannattaa, koska varallisuuden pitää kasvaa. Sijoittaa varansa sitten 10, 20 tai 30 vuodeksi, sijoitusstrategia pitää suunnitella niin, että varallisuus on aina suurempi kuin lähtötilanteessa.

Hajauttaminen minimoi riskin siitä, että kriisissä varoja aletaan menettää lopullisesti.

Jotta hajauttaminen onnistuu, sijoittajalla pitää olla ymmärrystä sijoituskohteiden eroista.

Esimerkiksi 500 suurimmasta yhdysvaltalaisyrityksestä koostuvassa S&P 500 -osakeindeksissä kymmenen suurinta osaketta liittyvät jollain tavalla tekoälyyn. Näiden tekoälyliitännäisten yritysten markkina-arvo kattaa 40 prosenttia koko indeksistä.

Se on valtava määrä! Pelkästään näihin kuumiin osakkeisiin sijoittaminen on riski, sillä ne ovat kaikki samalta alalta. Silloin on todennäköistä, että ne myös reagoivat maailmantilanteeseen samalla tavalla.

Hajauttamisessa haetaan juuri päinvastaista todennäköisyyttä: kun sijoittaa eri välineillä ja erityyppisiin kohteisiin, pienenee se todennäköisyys, että kaikki laskevat samanaikaisesti.

Oppi menee yleensä perille kantapään kautta. Jos esimerkiksi sijoitti osakkeisiin jo 1990-luvun lopussa, on tietoinen siitä, miksi sijoitussalkussa on hyvä olla muutakin kuin it-osakkeita. Internet-huuman myötä suomalaiset jonottivat ensin teknologiayritysten osakkeita kuin ämpäreitä kunnes vuosituhannen vaihteessa kupla puhkesi ja pörssissä yliarvostettujen osakkeiden kurssit syöksyivät.

Moni menetti kaikki sijoituksensa.

Olen varma, että myös tekoälyosakkeiden kohdalla markkinoilla nähdään iso korjausliike. Ei vain tiedetä, nähdäänkö se vuoden, kolmen vai viiden vuoden kuluttua.

Vaikeinta on kurinalaisuus

Rakenna hyvä sijoitusstrategia ja pysy siinä. Se on minun neuvoni kaikille sijoittajille.

Asiakkaideni kanssa lähden aina rakentamaan sijoitusstrategiaa koko elämäksi. Jos strategiaa ei ole, sijoittaja on omien tunteittensa ja kriisien vietävissä. Strategiassa pysyminen ei ole helppoa. Se vaatii kurinalaisuutta. Siksi on hyvä miettiä tavoitteensa, sijoitettavan varallisuuden määrä sekä se, miten paljon riskiä sietää. ”Kartoitan asiakkaiden kanssa aina nämä asiat ennen kuin sijoitetaan yhtään mihinkään. Näin rakennetaan vahva sijoitusstrategia.

Myös rahan tarve pitää ennakoida, ja se vaikuttaa strategiaan. Mitä nopeammin varat tarvitsee käyttöönsä, sitä turvallisuushakuisempaa ja hajautetumpaa sijoittamisen pitäisi olla.

Nuorempana voi sijoittaa enemmän riskillisiin omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin, sillä jos kriisissä menettää varojaan, edessä on todennäköisesti vielä vuosikymmeniä aikaa kerätä omaisuutta. Toisaalta hajauttamisen hyöty korostuu, kun säästetään koko elämäksi ja sijoitushorisontti on kymmeniä vuosia.

Sijoita neljään kategoriaan

Hajauttaessani jaan sijoitukset neljään kategoriaan:

1. Kassavarat eli matalan riskin korkosijoittaminen. Tätä puskuria voi käyttää yllättäviin menoihin. Nämä varat sijoitetaan niin, että vaikka olisi kuinka syvä kriisi, ne voi myydä nopeasti ilman, että häviää rahaa.

2. Listatut osakkeet ja korkosijoitukset. Mitä pidempi sijoitusaika, sitä suurempi voi olla osakkeiden osuus. Yleensä suosittelen 70 prosenttia osakkeita ja 30 prosenttia korkoja.

Hyvä tapa hajauttaa osakkeita on ostaa rahastoja. Riippuen rahaston strategiasta ne ovat valmiiksi esimerkiksi maantieteellisesti ja toimialoittain hajautettuja.

Sijoittajan ei kuitenkaan tarvitse valita vain rahastojen ja suorien osakesijoitusten välillä. Usein toimiva ratkaisu on sijoittaa molempiin.

Jos haluaa sijoittaa suoriin osakkeisiin Suomessa, riittää jos hajauttaa kymmenen osakkeen kesken eri toimialoille. Jos salkussa on 200 osaketta, se alkaa olla jo ylihajauttamista.

3. Vaihtoehtoiset omaisuusluokat, kuten ei-listatut osakkeet. Nämä voivat olla esimerkiksi pääoma-, kiinteistö-, laina- tai infrastruktuurisijoituksia, joiden sijoitushorisontti on huomattavasti pidempi, mutta tuottopotentiaali parempi kuin listatuilla osakkeilla. Niitä ei voi kuitenkaan myydä yhtä helposti kuin listattuja osakkeita, ja varat saattavat olla sidottuina kymmeniä vuosia.

4. Inflaatiosuojatut sijoitukset, kuten jalometallit ja metsä. On paljon omaisuusluokkia, jotka voivat kriiseissä hyvin. Kulta on yksi esimerkki.

Älä antaudu pelolle

Sijoittamisesta puhuttaessa mainitaan aina riskinsietokyky. Käytännössä kyse on tunteista eli siitä, missä vaiheessa sijoittajan puntti alkaa tutista.

Markkinoita ohjaa kaksi tunnetta: ahneus ja pelko.

Jokainen uusi, sijoittamaan alkava sukupolvi tekee omat virheensä. Kun asiat menevät hyvin, ahneus korostuu. Mietitään, miksi en sijoittanut siihen ja siihen.

Olen todistanut monta sijoituskriisiä, kuten vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin, joka alkoi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden romahtamisesta ja riskialttiiden asuntolainojen paisuttaman kuplan puhkeamisesta.

Kriiseissä sijoittajat pelkäävät häviävänsä kaikki rahat ja silloin on iso houkutus myydä kaikki. Juuri silloin ei missään nimessä pidä myydä, kun osakkeiden hinta on niin alhainen.

Tee pessimistinen harjoitus

Suosittelen tekemään pessimistisen harjoituksen sijoitusstrategiaa suunnitellessaan. Millaisia ovat olleet hyvät vuodet, millaisia huonot 30 vuoden aikajanalla?

Erityisesti pitäisi keskittyä niihin huonoihin vuosiin.

Pahimmillaan maailman osakeindeksit ovat laskeneet yli 50 prosenttia. Onko sen tason lasku syy panikoida ja myydä vai pystyykö pitämään kiinni sijoitusstrategiastaan?

Moni voi todeta, että 50 prosenttia on liian paljon. Sitten muutetaan sijoitusstrategiaa.

Osakkeiden määrää ehkä vähennetään, korkosijoituksia lisätään, samoin reaaliomaisuusluokkia.

Sitten tehdään sama analyysi uudestaan. Nähdään, että nyt huonoimpana vuotena sijoitukset tippuvat enää ehkä vain 12 prosenttia. Sitten ollaan, että okei, sen kanssa voin elää. Juuri tästä syystä on tärkeää laatia sijoitusstrategia: jotta ymmärtää, miten käyttäytyy heikossa tilanteessa.

5 vinkkiä hajauttamiseen

1. Ymmärrä, millainen sijoittaja olet. Mikä on aikatavoitteesi ja elämäntilanteesi? Entä oletko sijoittajana varovainen vai riskihakuinen? Lähellä eläkeikää kannattaa sijoittaa vähempiriskisiin kohteisiin, mikäli säästönsä haluaa käyttöön lähiaikoina. Nuorena voi ottaa enemmän riskiä.

2. Sijoita eri omaisuusluokkiin. Silloin sijoituksesi eivät kaikki liiku samassa syklissä.

3. Hajauta omaisuusluokkien sisällä. Indeksit ja rahastot ovat helpoin tapa saada hyvä hajautus, sillä niitä hoidetaan ammattimaisesti. Salkunhoitajat huolehtivat, että salkku on hyvin hajautettu.

4. Muista myös aikasijoitus. Kun rakennat sijoitussalkkua, kaikkia ostoja ei kannata tehdä samalla kertaa, vaan osissa. Sijoita säännöllisesti.

5. Älä tee muutoksia kriiseissä. Kun näkymät ovat synkät, älä anna tunteille valtaa, vaan pysy sijoitusstrategiassasi.

 

EVLI 40 vuotta

1. Miltä hajauttaminen näytti 40 vuotta sitten?

Aiemmin hajauttaminen tarkoitti enimmäkseen korkoja ja osakkeita. Sen sijaan passiiviset indeksit eivät olleet samalla tavalla suosiossa, ja sijoittajat keskittyivät löytämään oikeat osakkeet. Tosin silloinkin ymmärrettiin hajauttamisen tärkeys. 40 vuotta sitten oli vallalla voimakas oman maan rakkaus: kotimaan ulkopuolelle ei juuri sijoitettu.

2. Miltä uskot hajauttamisen näyttävän 40 vuoden päästä?

Epälikvideihin omaisuusluokkiin – kuten pääoma-, kiinteistö-, laina- tai infrastruktuurisijoituksiin – pääsy on mahdollista yhä useammalle sijoittajalle. Aiemmin ne olivat mahdollisia vain institutionaalisille sijoittajille.

Tulevaisuudessa tehostetut indeksiratkaisut yleistyvät. Digitalisaation ja AI:n myötä voidaan edullisesti suunnitella indeksituotteita, jotka ottavat entistä paremmin huomioon asiakkaan omat tavoitteet.

Ahneus ja pelko ohjaavat markkinoita myös tulevaisuudessa. Samoin kriisejä ja hybriksiä nähdään jatkossakin.