Eurooppa muuttui pölyisestä museosta kiinnostavaksi sijoituskohteeksi

Inhottu, varottu ja alipainotettu. Sellaisena Eurooppaa on pitkään pidetty sijoituskohteena. Tänä vuonna tunnelmat ovat muuttuneet täysin: suhteellisen halvasti hinnoiteltu Eurooppa on herättänyt osakemarkkinoilla toiveikkuutta.

Moni sijoittaja on tosissaan joutunut miettimään, onko Euroopassa tapahtunut jokin muutos. Monet ovat yhä skeptisiä.

Myönnän itse olevani optimisti Euroopan suhteen, vaikka toki tiedän, että sijoituskohteena Eurooppaan liittyy myös paljon riskejä ja ongelmia. Euroopalle on ehdottomasti tulossa 2–3 hyvää vuotta, mutta jakso voi olla pidempikin.

Optimismi selittyy sillä, että eurooppalaiset osakkeet ovat tänä vuonna tuottaneet hyvin suhteessa muihin maihin, erityisesti Yhdysvaltoihin. Sen lisäksi yksittäisissä Euroopan maissa on nähty talouskasvua.

Markkinoilla odotellaan isompaa nousua.

Eurooppa on kyntänyt vuonna 2009 alkaneesta eurokriisistä lähtien, mutta nyt ensi vuoden talousennusteissa on nähtävissä piristymistä. Piristyminen on heijastunut myös eurooppalaisten osakkeiden tuottoihin.

Talouden ulkomuseosta investointiveturiksi?

Eurooppa on sijoittajien näkökulmasta näyttänyt pitkään hienolta ja vanhalta museolta, jossa on kiva vierailla, mutta johon ei todellakaan halua investoida.

Ennen niin vetovoimainen Amerikka on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin toisen kauden myötä vaikeuttanut maahanmuuttoa, tehnyt vihreän siirtymän vaikeaksi ja alkanut kohdella ulkomaisia yrityksiä huonosti.

Samoin Yhdysvaltojen talouskasvu on hidastunut. Yhdysvaltalaissijoittajat alkoivat sijoittaa Eurooppaan vuoden alkupuoliskolla, vaikka yleensä heidän sijoituksensa ovat pysyneet tiukasti maan rajojen sisällä.

Trumpin ajama talous-, kauppa- ja ulkopolitiikka on nakertanut luottamusta Yhdysvaltoihin ja sen kasvuun. Lisäksi inflaatioriski on nousussa, ja valtionvelka kasvaa nopeammin kuin Euroopassa.

Trumpin asettamien tullien vaikutus on ekonomistien laskelmien mukaan Euroopan taloudelle suhteellisen pieni. Vaikka Eurooppa ei varsinaisesti ole mennyt eteenpäin, se on pysynyt paikoillaan – toisin kuin Yhdysvallat, jonka kasvun näkymät vuodelle 2025 ovat hidastuneet.

Lisäksi Yhdysvaltojen dollari on heikentynyt suhteessa euroon.

Jos katsoo historiaa, eurooppalaiset osakkeet ovat menestyneet vahvan euron aikana paremmin kuin yhdysvaltalaiset.

Vanhat riskit pitävät pintansa

Ihan pelkkää auvoa ei Eurooppaan sijoittaminen edelleenkään ole.

Euroopan keskuspankkia vuosina 2011–2019 johtanut Mario Draghi listasi viime vuonna raportissaan Euroopan ongelmakohtia: heikko kilpailukyky, huono tuottavuus ja liian vähäiset investoinnit kasvusektoreilla.

Draghin raportti ehdotti tilanteen kohentamiseksi kilpailukyvyn parantamista, regulaation poistoa, finanssimarkkinoiden integrointia ja EU:n yhteisvelan luomista.

Nythän jokainen EU-maa suojelee omaansa, mikä tekee markkinoista todella epätehokkaat.

Lisään Euroopan ongelmalistaan vielä ne perinteiset pahikset: väestön vanheneminen, Kiina-riippuvuus ja kilpailukyvyn heikkous verrattuna erityisesti Kiinaan. Ja tietenkin Ukrainan sota, jonka jatkuminen on riski Euroopalle.

Tosin nyt Euroopan yhdentyminen on kiihtynyt, kiitos Trumpin. Harvoin näkee Saksan, Ranskan ja Britannian johtajia miettimässä, miten Euroopan pitää yhdistyä ja puolustautua.

Pinnan alla kytee siis isoja muutoksia, mutta samalla vanhat ongelmat kelluvat näkyvissä.

Siksi sijoituksissa pitää olla valikoiva.

Tulevina vuosina hajauttamisen tärkeys korostuu entisestään. Kannattaa ehdottomasti hajauttaa maantieteellisesti ja useisiin teemoihin. Esimerkiksi Japani on näyttänyt jo pidemmän aikaa mielenkiintoiselta, ja myös pienemmiltä kehittyviltä markkinoilta löytyy kasvupotentiaalia.

Mihin sijoittaa?

Mihin sitten sijoittaa, jos uskoo Euroopan kasvuun?

Evlin sijoitussalkkuun on lisätty eurooppalaisia pienyhtiöitä. Yksityissijoittaja pääsee niihin käsiksi ostamalla esimerkiksi pienyhtiörahastoja tai ETF:ää eli indeksiosuusrahastoja.

Pienten yhtiöiden tulosten ennustetaan kasvavan suhteellisen nopeasti isoihin verrattuina. Siitä huolimatta ne ovat edullisesti hinnoiteltuja.

Pienyhtiöt ovat enemmän riippuvaisia Euroopan kotimaisesta kysynnästä, kun taas suurilla yhtiöillä on pienyhtiöitä enemmän myyntiä Euroopan ulkopuolella. Näin ollen pienyhtiöt hyötyvät epäsuorasti Saksan isoista investoinneista. Uusi hallitus on tehnyt liittokansleri Friedrich Merzin johdolla perustuslaillisen muutoksen velkajarruun ja päättänyt elvyttää taloutta tuhannella miljardilla eurolla.

Puolet summasta käytetään puolustushankintoihin, puolet pannaan erityisrahastoon, jonka varat käytetään muun muassa infrastruktuurin kehittämiseen, talouden uudistamiseen ja ilmastoinvestointeihin.

Tähän asti Saksa on ollut jarru, eikä se halunnut lähteä elvyttämään Euroopan taloutta edes eurokriisissä. Muutos on iso.

Nostan puolustusteollisuuden yhdeksi kasvuteemaksi. Alalla on paljon pieniä ja keskisuuria kasvuyhtiöitä.

Puolustusteollisuuteen liittyy riskejä sijoituskohteena eikä se sovi kaikille sijoittajille vastuullisuuteen liittyvien seikkojen takia. Puolustusteollisuuteen ja eurooppalaisiin puolustusyhtiöihin ohjataan kuitenkin nyt paljon valtioiden rahaa.

Arvioin, että alan tuloskasvu on tulevina vuosina yli 20 prosenttia vuodessa.

Myös eurooppalaiset arvoyhtiöt ovat hyviä sijoituskohteita. Ne ovat edullisia ja aliarvostettuja yhtiöitä, joiden löytäminen vaatii vaivaa. Toisin kuin kasvuyhtiöt, arvoyhtiöt ovat yleensä hieman epätrendikkäiltä aloilta, eivätkä samalla tavalla sijoittajien fokuksessa.

Kun talous lähtee toipumaan, se on yleensä hyvä ympäristö arvoyhtiöille.

Myöskään tekoälyä ei kannata unohtaa.

Euroopasta löytyy enemmän tekoälystä hyötyviä yrityksiä kuin Yhdysvalloista. Yhdysvaltalaisen liikepankki Morgan Stanleyn tekemän analyysin mukaan eurooppalaiset yhtiöt ovat yhdysvaltalaisia edellä tekoälyn käyttöönotossa, vaikka se ei vielä näy niiden tuloksissa.

Sijoitusmielessä tarkastelisin myös pankkeja ja muita Euroopan kotimaisen kysynnän elpymisestä hyötyviä toimialoja.

Vaikuttaa myös Suomeen

Euroopan nousu vaikuttaa suoraan myös suomalaisiin osakkeisiin, koska monet vientimarkkinoistamme ovat Euroopassa.

Saksan elvytyksellä on iso merkitys, sillä moni suomalaisen teollisuuden yritys linkittyy Saksaan. 

Saksan elvytys läikkyy myös Suomeen. Siitä syystä vientimme voisi kasvaa ensi vuonna hyvin.

1. Miten Euroopan asema maailmantaloudessa on muuttunut 40 vuoden aikana?

Vuonna 1985 Eurooppa oli synkkä paikka. Kylmä sota vallitsi. Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 oli käännekohta. Sijoittajat ovat unohtaneet, että todellisuudessa Euroopan pörssi pärjäsi 1980-luvulla ja ennen finanssikriisiä paljon paremmin kuin Yhdysvaltain pörssi. Viimeisin iso nousu Euroopassa oli vuosina 2002–2007. Vuosina 1995–2005 internetbuumi nosti tuottavuutta ja kasvua. Nyt tekoälyn myötä hyödyt saattavat olla vielä isompia. Edessä voi olla iso investointisykli.

2. Millaisena uskot Euroopan talouden roolin olevan 40 vuoden päästä?

Toivon, että Eurooppa on investoinut kasvualoille ja integroinut talouttaan niin hyvin, että voimme kilpailla Aasian ja Yhdysvaltojen tavoin yrityksille houkuttelevana paikkana. Yhdysvaltojen menestys perustuu siihen, että maassa on isot ja syvät markkinat, jotka ovat auki myös ulkomaisille yrityksille. Siksi yritykset houkuttelevat pääomaa. Jos Eurooppa ryhdistäytyy, voimme päästä samaan. Tarvitsemme tänne maahanmuuttajia ja uusia asukkaita. 

Lisäksi toivon, että Eurooppa on alueena yhdistynyt niin, että olemme geopoliittisesti vahva tekijä myös maailmanpolitiikassa, sotilaallisesti ja yhteistyömielessä. Euroopassa on osaamista, hyvä koulutusjärjestelmä ja huippuyliopistot. Uskon, että voimme kilpailla houkuttelevuudessa ja saada tänne paljon huippuosaajia.

Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Artikkelin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Tuotto-odotus perustuu Evlin tekemiin erilaisiin arvioihin ja oletuksiin historiallisesta ja tulevasta kehityksestä eikä ole takeita, että ilmoitettu tuotto-odotus toteutuu.