Velkaraha maistuu

Argentiinan valtio laski kesällä liikkeelle 100 vuoden mittaisen obligaation. Vuonna 2117 erääntyvän lainan kuponki on 7,125 prosenttia, ja se laskettiin liikkeelle 7,9 prosentin tuotolla. Kahdeksan kertaa maksukyvyttömyyteen ajautuneen maan lainahuutokaupassa kysyntä ylitti 3,5-kertaisesti tarjonnan.

Tapaus herättää monia ajatuksia. Laina on hyvin pitkä, millä voisi esimerkiksi sopivasti kattaa pitkiä eläkevastuita. Kuponkikin ylittää selvästi eläkejärjestelmämme tuottovaatimuksen. Argentiina ajautuu kuitenkin lähes varmasti 100 vuoden aikana uudelleen maksukyvyttömyyteen, ja sitä ennen valuuttakurssin heikkeneminen syö lainan kuponkituotot. Miksi siis sijoittaa tähän lainaan?

Korkojen nousua saa odottaa

Korkomarkkinoiden vaisut tuotto-odotukset painostavat sijoittajia kautta maailman siirtymään korkeariskisempiin kohteisiin paremman tuoton toivossa. Korkotaso länsimaissa näyttää jäävän pidemmäksikin aikaa matalaksi, joten korkojen nousua odottavan aika käy pitkäksi. Sijoittajien riskinottohalukkuus onkin väistämättä kasvanut.

Matalat korot ovat säästäjien ja sijoittajien riesa, mutta velallisten siunaus. Edulliset rahoituskulut hyödyttävät kaikkia velallisia maailmassa, valtioita ja julkisyhteisöjä, yrityksiä, kuluttajia ja asuntovelallisia. Globaali velka onkin varkain kasvanut kun finanssikriisin muistot ovat haalistuneet. Maailmanlaajuisesti velkaa on kohta 60 triljoonaa dollaria eli lähes 3,5 kertaisesti suhteessa maapallon bruttokansantuotteen. Onko sitä liikaa?

Entä velkojen takaisinmaksu?

Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka on ainakin osasyy kehitykseen. Niiden ansiosta varallisuusarvot ovat nousseet, joten tasenäkökulmasta velkaongelma on pienentynyt. Vähemmälle huomiolle on jäänyt velkojen takaisinmaksu. Kohdalle osuneet ongelmatapaukset, kuten Kreikka, hoidettiin pukkaamalla takaisinmaksu hamaan tulevaisuuteen.

Velallisen maksukyvyn ja –halukkuuden arvioiminen perustuu luottamukseen. Arvioon vaikuttavat luonnollisesti muutkin tekijät, kuten lainsäädäntö ja poliittiset ratkaisut. Argentiinan ajautuessa maksukyvyttömyyteen vuonna 2001, sillä oli 50 prosenttia velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sijoittajien nahka on paksuuntunut, kun katsoo nykyisiä velkamääriä melkeinpä missä tahansa.

Velan maksun lykkääminen tuleville sukupolville ei silti ole vastuullista. Lapsillamme ja lastenlapsillamme on kasvava taakka hoitaa vanhempien sukupolvien eläke- ja hoitolupauksia. Ainoa varteenotettava ratkaisu on tuottavuuden paraneminen. Tienaamalla enemmän voi varmemmin maksaa velkansa pois.

Suomen eläkejärjestelmästä on käyty viime aikoina paljon aiheellistakin keskustelua. Siitä voi todeta, että onneksi eläkevastuut on osittain katettu ja hyvä, ettei niitä ole kokonaan katettu. Se antaa liikkumavaraa monien muiden maiden eläkejärjestelmiin nähden. Eläkejärjestelmää ei pidä kuitenkaan rakentaa velaksi.

100-vuotias Suomi tunnetaan luotettavana velkavastuunsa hoitavana maana. Niin pitääkin olla.

Tomas Hildebrandt

  

New Call-to-action