KirjauduLuonnon monimuotoisuus on noussut sijoittajien agendalle vauhdilla. Ilmarisen, Solidiumin ja Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijat kertoivat Evlin ESG-seminaarissa, miten biodiversiteetti otetaan osaksi sijoitustoimintaa ja millaisia hankkeita sen vaikutusten arviointiin on käynnissä.
”Kestävän kehityksen huomioiminen on välttämätöntä sijoitustoiminnassa. Se on samaan aikaan järkevää riskienhallintaa mutta myös uusia mahdollisuuksia luotaavaa”, avasi Evlin toimitusjohtaja Maunu Lehtimäki ESG-seminaarin toukokuun alussa.
Tapahtumassa kuultiin sijoittajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä vastuullisen sijoittamisen tärkeimmistä teemoista juuri tällä hetkellä. Keskiöön puheenvuoroissa ja paneelikeskustelussa nousi erityisesti biodiversiteetin huomioiminen sijoitustoiminnassa.
Biodiversiteetti on tullut rytinällä omistajien agendalle
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtajan Karoliina Lindroosin mukaan sijoittajat ovat nostaneet luontokadon ehkäisemisen ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja muiden vastuullisuusteemojen rinnalle.
”Viime vuosina inhimillinen ja tuotannollinen pääoma on kasvanut, mutta luontopääoma on laskenut. Se on systeeminen riski.”
Lindroosin mukaan biodiversiteetin huomioiminen sijoittamisessa on edelleen haastavaa, sillä sen vaikutuksille ei ole olemassa yhteistä globaalia mittayksikköä, toisin kuin esimerkiksi hiilidioksidipäästöille. Keinoja biodiversiteetin huomioimiseen salkunhoidossa on kuitenkin jo olemassa, ja monet niistä ovat tuttuja ilmastosijoittamisesta.
Salkkutason analyysissa voidaan tarkastella, millä tavoilla yritysten toiminta on riippuvaista biodiversiteetistä, mitä riskejä salkkuun sisältyy ja millaisia vaikutuksia yritysten toiminnalla on luonnon monimuotoisuudelle. Sisäinen due diligence taas auttaa kartoittamaan korkean riskitason toimialoja. Lisäksi sijoituksiin voidaan valita luonnon monimuotoisuutta edistäviä kohteita ja sulkea pois tiettyjä toimijoita tai toimialoja.
Sijoitusten biodiversiteetin mittaaminen ja vaikutusten raportointi tulee helpottumaan tulevaisuudessa, sillä käynnissä on useita globaaleja aloitteita. Lindroosin mukaan koko toimitusketjun tarkastelu on erityisen tärkeää, sillä luontokato on vahvasti paikallista.
”Biodiversiteetin kannalta on hyvin oleellista, millä hehtaarilla vaikutukset tapahtuvat. Toisin kuin ilmastossa, jossa ei ole kokonaistaloudessa merkitystä, missä päästö tai päästön sidonta tapahtuu, biodiversiteetissä sillä on todella suuri merkitys.”
Ilmarisella laadittiin vuonna 2022 luonnon monimuotoisuuden tiekartta, jonka avulla halutaan ymmärtää laajemmin ja tarkemmin biodiversiteetin yhteyttä yhtiön omistuksiin. Lindroos kertoo, että analyysin perusteella on havaittu, että kolmannes Ilmarisen osakesalkun yhtiöistä on riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta. Etenkin veteen liittyviä riippuvuuksia on runsaasti.
”Kun on ensin katsottu kokonaismaisemaa, voidaan alkaa syventää ymmärrystä.”
Vastuullisuus on keskeinen osa arvonluontia
Valtion omistaman sijoitusyhtiön Solidiumin sijoitusjohtaja Annareetta Lumme-Timosen mukaan arvonluonti on tärkeä osa vastuullista sijoittamista. Solidiumilla on hiljattain siirrytty laajasta temaattisesta ESG-analyysistä modulaariseen analysointitapaan, jonka keskiössä ovat arvonluonti ja pääomamarkkinat.
”Nyt meillä on valikoituja ja hyvin fokusoituja näkökulmia vastuullisuusanalyysiin. Kaikenkattava eri teemojen kartoittaminen ja koko vastuullisuuskokonaisuuden halaaminen yhtiökohtaisesti oli paitsi valtava työ, siitä ei myöskään saatu ratkaisevasti lisää mitään, mikä olisi auttanut meitä eteenpäin työssämme.”
Solidiumin uudessa analyysissä seurataan myös yritysten suoriutumista verrokkeihinsa nähden sekä ilmastotavoitteiden kunnianhimon tasoa. Lumme-Timosen mukaan vastuullisen sijoittamisen arvonluontimahdollisuudet ovat jo nähtävissä. Esimerkeiksi kaupallisista mahdollisuuksista hän nostaa puupohjaisen ligniinin erilaiset käyttötavat sekä prosessiteknologian kehitysaskeleet.
Myös biodiversiteetti on tärkeä osa Solidiumin uutta ESG-analyysimallia. Lumme-Timonen myöntää, että sen huomioiminen on monimutkaista, sillä luontokato on sekä systeeminen että hyvin kontekstisidonnainen haaste.
Salkkutasolla biodiversiteetti tuotu osaksi sijoitustoimintaa tavoitteiden ja mittareiden asettamisen muodossa. Yhtiökohtaisten analyysien pohjalta taas saadaan muodostettua kattavampi kuva riskeistä ja arvonluontimahdollisuuksista. Lumme-Timonen kertoo, että uudessakin mallissa biodiversiteetin huomioiminen on vasta alkutekijöissään.
”Katsomme, millaisia johtopäätöksiä voimme tehdä ja mikä on biodiversiteetin yhteys arvonluontiin pitkällä aikavälillä. Olemme edelleen oppimisen polulla, tämä on kovin muuttuva kenttä.”
Yhteistä suuntaa ja mittaristoa etsimässä
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa keskityttiin erityisesti biodiversiteetin yhteisen mittariston ja sääntelyn tarpeeseen.
Elinkeinoelämän keskusliitossa ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden johtavana asiantuntijana työskentelevä Janne Peljo pitää Montrealin luontokokouksen tuloksia virstanpylväänä biodiversiteetin huomioimisessa. Siellä päästiin sopuun maailmanlaajuisesta 30 prosentin suojelutavoitteesta, jonka lisäksi vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
”Nyt olemme nähneet ikään kuin luonnon Pariisin sopimuksen ja seuraavaksi pitää lähteä konkretisoimaan sitä, mitä se tarkoittaa käytännössä. On vahva momentum, että nämä ovat todelliset, oikeat ja konkreettiset tavoitteet.”
EU:ssa luontokokouksen päätökset jalkautuvat esimerkiksi ennallistamisasetuksen ja biodiversiteettistrategian myötä. Peljon mukaan muutokset tulevat vaikuttamaan niin reaalitalouteen kuin pääomamarkkinoihin.
Panelistit nostivat esiin myös huolen siitä, että aloitteet voivat johtaa epätoivottuihin ulkoisvaikutuksiin: kun sääntelyä tiukennetaan yhtäällä, haitalliset vaikutukset saattavat siirtyä toisaalle. Luonnon monimuotoisuuden tapauksessa tällä voi olla suuria vaikutuksia paikalliseen luontoon. Yksi keino ongelman taklaamiseen on ekologinen kompensaatio ja sen yhteinen hinnoittelu, jotka ovat vielä alkutekijöissään.
Suunta biodiversiteetin huomioimiselle sijoitustoiminnassa on siis oikea, ja erilaisia työkaluja ja hankkeita on kehitteillä. Kaikki panelistit peräänkuuluttivat kuitenkin myös keskittymistä vastuullisuuden suurempaan kokonaisuuteen ja toivoivat rauhaa hankkeiden kehittämiseen.
”Kokonaiskuvassa on keskeistä, että on tarpeeksi aikaa pohtia kokonaisoptimisaatiota, eikä rynnätä ensimmäisenä johonkin, joka näyttää helpoimmalta. Aika on rajallinen, kun huomioidaan kuinka nopeasti luontokato ja ilmastonmuutos etenevät. Nyt pitäisi tehdä oikeita asioita ja nopeasti.”
Peljo evästi tilaisuuden osallistujia muistamaan vastuullisuustyön kolme K:ta: kokonaisvaltaisuuden, kustannustehokkuuden ja kilpailuedun.
”Meidän pitää pystyä katsomaan haasteita systeemisesti sekä ilmastonmuutosta ja luontokatoa yhdessä. Lisäksi meidän pitää löytää kustannustehokkaimmat keinot, sillä elämme rajallisten resurssien maailmassa. Ja kolmantena näiden pitää olla myös toimenpiteitä, joiden avulla yritykset pystyvät rakentamaan itselleen kilpailuetua.”
