KirjauduAki Kaurismäen elokuvassa Kauas pilvet karkaavat helsinkiläinen työläispariskunta Lauri ja Ilona menettävät työpaikkansa, mutta koettelemusten kautta päätyvät avaamaan oman ravintolan. He jännittävät elokuvan lopussa täyttyykö ravintola ”Työ” asiakkaista. Loppukohtauksessa helpottunut pariskunta polttelee tupakkaa ja katselee taivaalle. Ilmeisesti he katselevat pilviä, sillä hiljaista onnellista hetkeä säestää Rauli Baddingin kappale ”Kauas pilvet karkaavat”. Badding laulaa onnellisuuden häilyvyydestä, sillä nopeasti pilvet karkaavat.
Badding-hetki koitti markkinoilla
Markkinoilla koitti Badding-hetki, tuo kansainvälisesti vähemmän tunnettu ilmiö. Markkinaeuforia on väliaikaista, koska jos pilvet karkaavat, karkaavat korotkin. Korkojen nousu on vakavampi ongelma taloudelle kuin ennen, koska väestö vanhenee länsimaissa. Vanheneva väestö nakertaa sekä talouskasvua ja valtion tulopohjaa, samalla kun se lisää terveydenhuolto- ja eläkemenoja.
Korot ovat nousseet nopeasti. Vain vuosi sitten euriborit olivat kaivautuneet tiukasti nollan alapuolelle. Maaliskuun alussa kahdentoista kuukauden euribor, tuo Suomen mielialan todellinen barometri, huitelee lähes neljässä prosentissa.
Kaurismäkeläinen syksy on vain muisto
Syksyllä vallitsi harras kaurismäkeläinen tunnelma. Bloombergin malli povasi 100 prosentin todennäköisyyttä Yhdysvaltain taantumalle ja ekonomistien enemmistö uskoi Euroopan talouden murtuvan energiakriisin ja korkeiden korkojen yksi-kaksi-yhdistelmällä.
Lämmin sää lannisti energiakriisin ja korkoase ei purrut Yhdysvalloissa tai Euroopassa. Suomi sen sijaan on vaipunut taantumaan. Voi olla, että rahapolitiikka vaikuttaa nopeammin Suomessa, koska asuntolainat on kytketty vuoden korkoon, kun muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa käytetään pidempiä korkoja.
Kultakutri-talous oli satua
Lokakuusta 2022 lähtien hidastuva inflaatio, laskevat korot ja resilientti talous käynnistivät markkinarallin, joka nosti kaikkea kryptoista velkakirjoihin.
Yhdysvalloissa puhuttiin Kultakutri-taloudesta. Talouskasvu oli riittävän vahvaa, jotta yritysten tuloskunto pysyi hyvänä, mutta ei niin vahvaa, että inflaatio lähtisi uudelleen laukalle.
Taloudesta on kantautunut hyviä uutisia. Yhdysvalloissa työttömyys oli yhtä matala viimeksi vuonna 1969, ja viimeiset luvut kertovat yksityisen kulutuksen kiihtyneen. Eurooppa väisti taantuman. Kiinan talous on koronasulkujen jälkeen ponnahtanut ylöspäin kuin vieteriukko.
Ikävä kyllä viimeisen kahden viikon aikana uutiset odotuksia nopeammasta inflaatiosta kertovat, että Kultakutri-talous oli satua. Inflaatiopaineet ovat kasvaneet sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
Jos potilaan oireet eivät häviä, nostaa lääkäri annostusta. Näin tekevät keskuspankit. Tiedossa on siis korkeampia ohjauskorkoja, mikä jarruttaa inflaatiota kurittamalla taloutta.
Korkeammat korot iskevät huonona hetkenä
Velallisen kannalta sopivaa ajankohtaa korkojen nousulle ei ole. Korot ovat olleet ennen korkeammalla ja velkaa on ollut nykyistä selvästi enemmän. Korkojen nousu on erityisen ongelmallista tällä kertaa, koska väestön vanhenemisen takia lännen talouskasvu tulee olemaan jatkossa hitaampaa ja budjetit koitoksella.
Vanhempi ja vähenevä väestö tarkoittaa hitaampaa talouskasvua, koska työntekijöitä on vähemmän. Talouskasvun toinen ajuri on tuottavuuskasvu, joka on 90-lukua lukuun ottamatta hidastunut 60-luvulta saakka.
Vanheneva väestö rasittaa valtioiden finansseja. Pienempi osa väestöstä tekee töitä, mikä leikkaa verotuloja. Vanhempi väestö tarkoittaa suurempia menoja, kuten terveydenhuolto- ja eläkemenoja. Ongelma on pitkäkestoinen ja ilman maahanmuuttoa se tarkoittaa rakenteellista tulo-ongelmaa, kunnes väestön rakenne tasapainottuu.
Perinteisiä ratkaisuja velkaongelmaan
Kaksi perinteisintä ratkaisua velallisen ongelmaan ovat velan maksamatta jättäminen, jota valtiot harrastivat ahkerasti aina 1800-luvun loppuun saakka. Ilmiö oli niin merkittävä, että skottihistorioitsija Neil Fergusonin teesi on, että pieni Englanti kukisti suuren Ranskan 1700-luvulla, koska luotettava Englanti kykeni lainaaman halvemmalla kuin epäluotettava Ranska.
Toinen modernimpi tapa on antaa inflaation syödä velat. Inflaatio nostaa verotuloja, kuten arvonlisä- ja ansiotuloveroja. Velka taas pysyy euromääräisesti samana. Inflaatio on käytännössä varainsiirtovero säästäjille, joiden säästöt haihtuvat samaan tahtiin kuin valtion velka. Valtio maksattaa velkansa säästäjien säästöjen kustannuksella.
Kaurismäki olisi huono sijoittaja
Kaurismäkeläinen synkkä tapa katsella asioita voi olla hyvä lähestymistapa taiteessa. Sijoittamisen kannalta se on huono lähestymistapa. Korkeampi riskitaso tarkoittaa parempia tuottoja yli ajan, koska markkinat nousevat pitkällä aikavälillä.
Konkreettinen tapa helpottaa taloutta olisi mahdollistaa korkeampi riskinotto eläkesijoituksissa. Korkeampi tuottotaso helpottaisi vanhenevan väestön aiheuttamia taloudellisia haasteita.
Lopulta sopeutus on tarpeellista
Valtioilla oli monta vuosikymmentä aikaa varautua väestön vanhentumiseen. Osittain näin on tehty rahastoimalla varoja eläkerahastoihin. Rahastojen purkaminen olisi tietenkin huono lyhytnäköinen ratkaisu ja siihen ei olla onneksi menossa.
Ratkaisuja on useampia. Julkisen sektorin tehostamisen hyödyt ovat todennäköisesti rajattuja. Hyvä ratkaisu on työperäisen maahanmuuton edesauttaminen. Työvoimasta käydään jo ankaraa kilpailua. Maahanmuuttokilpailussa ne maat ovat etulyöntiasemassa, joissa on korkein elintaso, johon on historiallinen yhteys tai joissa puhutaan englannin kieltä.
Lopulta sopeutus on väistämätöntä. Talouden näkökulmasta tärkeintä on, että sopeutus tehdään vahingoittamatta talouden kilpailukykyä. Talouden kilpailukyvyn rapauttaminen tarkoittaa pienempiä tuloja, mikä johtaa lisäleikkauksiin. Kilpailukyvyn reunaehdot ovat pitkälti, että yritysten kustannuksia ja ansiotuloveroja ei nosteta enempää kuin kilpailijamaissa.
Odotukset keskuspankkien korkohuipusta ovat nousseet
