KirjauduLyhyen maturiteetin yrityslainat ovat yleensä olleet kriisejä kestävä omaisuusluokka. Niistä on voinut hakea turvaa ja vakaata tuottoa epävarmempinakin aikoina. Covid-19-kriisi on kuitenkin luonut uuden tilanteen, jossa vanhat lainalaisuudet väännettiin toisin päin. Lyhyitä yrityslainoja on rangaistu suhteettomasti niiden vahvoista ominaisuuksista.
Kolikolla on kuitenkin toinen puoli. Mielestämme yrityslainamarkkinoille syntynyt epänormaali hinnoittelu luo mahdollisuuksia löytää riski-tuotto-suhteeltaan erinomaisia korkosijoituskohteita juuri tästä omaisuusluokasta.
- Arvo: Hinnoittelun ja likviditeetin puuttuminen korkokäyrän pitkässä päässä painoi maaliskuussa lyhyiden yrityslainojen hinnoittelun selvästi alle sen, mitä niiden perusvahvuudet edellyttävät.
- High yield: Saatavilla on nyt harvinaisen korkeaa absoluuttista ja suhteellista tuottoa tarjoavia alemman luottoluokituksen high yield -kohteita.
- Keskuspankit: Keskuspankkien toimet tukevat markkinan sentimenttiä ja kaupankäyntiä, myös lyhyissä yrityslainoissa.
- Fundamentit: Salkkujemme yrityksillä on hyvä maksukyky ja runsaasti lyhytaikaista likviditeettiä.
Markkinapaniikissa oli kyse likviditeetistä: laadukkaille yrityslainoille löytyy ostajia kriisissäkin
Miksi juuri lyhyet yrityslainat kärsivät maaliskuussa niin paljon? Monet sijoittajat luottivat lyhyen pään yrityslainojen tarjoavan parhaan likviditeetin kuten onkin tavallisesti. Tässä omaisuusluokassa ei kuitenkaan ole totuttu äärimmäisiin hintaliikkeisiin, mikä sai sijoittajat pakenemaan kiihtyvässä tahdissa lyhyistä lainoista koronakriisin puhjettua. Hermostuneessa tilanteessa haluttiin myydä lyhyen maturiteetin yrityslainoja, koska niillä pystyi paniikin alkuvaiheessa käymään kauppaa lähellä nimellisarvoa, päinvastoin kuin voimakkaammin heiluneilla pidemmän maturiteetin yrityslainoilla, joiden hinnoittelu oli jo tässä vaiheessa selvästi alle nimellisarvon.
Nyt markkinoiden vakauduttua, ja joidenkin jo toivuttua, korkosijoittajat yrittävät kaivaa itsensä ulos tuottokuopasta lisäämällä korkokäyrän pitkän pään riskiä sillä olettamuksella, että toipuminen jatkuu ja täten saavuttaa vahvan lyhyen aikavälin tuoton arvojen noustessa.
Kriisi on johtanut harvinaiseen tilanteeseen, jossa monen liikkeeseenlaskijan korkokäyrä on käytännössä ”flat” – sijoittaja siis saa saman tuoton lyhyissä lainoissa kuin käyrän pitkässä päässä. Huonoimpina hetkinä monien yhtiöiden korkokäyrät olivat jopa käänteisiä. Epänormaali korkokäyrä tarjoaa nyt erityisen vahvan tuottopotentiaalin, sillä eräpäivien lähestyessä lainojen tuottotasot tiukkenevat voimakkaasti (ns. roll-down-efekti), mikä kasvattaa merkittävästi lyhyiden yrityslainojen kokonaistuottoa. Sitä vastoin pitkiin joukkovelkakirjalainoihin liittyy suurempi riski ajan, duraation ja uuden taloudellisen tilanteen epävarmuuden seurauksena.
Kaikesta edellä mainitusta huolimatta lyhyen koron rahastomme ovat pystyneet ylläpitämään korkeaa likviditeettiä salkun kokonaisluottokelpoisuutta vaarantamatta koronapandemian alusta asti. Olemme myyneet yrityslainoja tasaisesti eri luottolaaduista ja täten pitäneet rahastojen keskimääräisen luottolaadun ennallaan. Tämä on todiste siitä, että rahastomme ovat voineet jatkaa tehokasta toimintaansa jopa äärimmäisissä tilanteissa, ilman pakottavaa tarvetta myydä salkkujen kruununjalokiviä tai muuttaa salkkujen optimaalista koostumusta.
Euroopan keskuspankin tuki kasvaa ja laajenee
Keskuspankit tarjoavat kipeästi kaivattua apua korkomarkkinoiden sentimentin ja kaupankäynnin tueksi, mikä auttaa myös lyhyen maturiteetin yrityslainoja. Euroopan keskuspankki, EKP, pyrkii säilyttämään lyhyet korot (ml. Euriborit) matalalla tasolla helpottaakseen pankkien toimintaa.
Merkittävimmät toimet (120 miljardin euron korotus jo käynnissä olleeseen osto-ohjelmaan + uusi 750 miljardin eron PEPP-ohjelma) hyödyttävät suoraan EKP-kelpoisia korkean luottoluokituksen investment grade -lainoja. Mutta kuten nousuvesi nostaa kaikkia (ehjiä) veneitä, vaikuttavat osto-ohjelmat myös alemman luottoluokituksen high yield -lainoihin ja luottoluokittelemattomiin yrityslainoihin. Paljon on ollut puhetta myös niin sanottujen ”fallen angels”-lainojen eli investment grade -luokasta high yield -luokkaan pudonneiden yrityslainojen tulevan EKP-kelpoisiksi samaan tapaan kuin Fed on laajentanut kelpoisuutta omassa ohjelmassaan. Tämä kaikki tukee meille tyypillistä crossover-sijoittamista eli luottolaadultaan investment grade- ja high yield -lainojen välissä olevien yrityslainojen yhdistämistä salkuissa. Pohjoismaiset yrityslainat saavat lisätukea myös Norjan lanseeraamasta osto-ohjelmasta (NOK 50 mrd.), joka kattaa myös luokittelemattomat lainat.
Normaalisti vakaa pohjoismainen yrityslainamarkkina sai iskun öljynhinnan putoamisesta. Vaikka vaikutus oli suurin öljypainotteisilla Norjan markkinoilla, levisi vaikutus ruotsalaisiin rahastoihin jo vallallaan olleen koronapaniikin päälle, eivätkä niiden epälikvidit positiot kestäneet pääomien suurta ulosvirtausta. Onneksi suomalaiset joukkovelkakirjat pysyivät tyypilliseen tapaansa pahimpinakin hetkinä melko vakaina.
Norjalaiset ja ruotsalaiset markkinat kärsivät myös joidenkin rahastojen toimeksiantojen keskeyttämisestä, mikä säikäytti sijoittajat. Olemme Evlissä ylpeitä siitä, että omat rahastomme eivät kohdanneet kevään aikana likviditeettiongelmia, ja ne pysyivät auki jokaisena pankkipäivänä.
Aggressiiviset korkotuoton etsijät hakeutuvat pitkiin yrityslainoihin, parhaan riskikorjatun tuoton etsijät lyhyisiin
Leveät korkoerot huomioon ottaen lyhyen maturiteetin yrityslainat tarjoavat epätavallisen korkeaa tuottopotentiaalia. Vaikka lyhyen aikavälin näkymät ovat edelleen epäselvät, fundamenteiltaan vahvoilla yhtiöillä on runsaasti likviditeettiä, ja ne kykenevät hyödyntämään uusia likviditeetin lähteitä kriisin ylimenokaudeksi. Ottaen huomioon laajojen markkinoiden ripeän toipumisen maaliskuun pohjilta, uskomme parhaan riski-tuotto-suhteen olevan lyhyissä yrityslainoissa. Tuottoerot eivät ole vielä ehtineet kaventua käyrän lyhyessä päässä samaan tahtiin pitkän maturiteetin markkinoiden kanssa, mikä jättää huomattavaa tiukkenemispotentiaalia. Korkoerojen nopea tiukentuminen ei vaadi koronapandemian häviämistä, sillä markkinat ovat yleensä kuukausia edellä reaalitaloutta.
Korkorahastojemme vahvuus on niiden crossover-universumissa, eli ne yhdistävät luottoluokitukseltaan erilaisia yrityslainoja: investment grade -lainoja, high yield -lainoja sekä luokittelemattomia pääosin pohjoismaisia lainoja. Kuten aiemmin mainitsimme, myös Euroopan keskuspankin tukitoimet laajentuivat osittain luottoluokituksen osalta ja lisälaajennuksia saattaa olla edessä. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia crossover-markkinalle. Crossover-yrityslainat tarjoavat yhdistelmän hyvää luottolaatua ja hyvin houkuttelevan hinnoittelun. Osaltaan houkuttelevaan hinnoitteluun vaikuttaa markkinoiden tehottomuus markkinan soveltuessa heikosti perinteiselle investment grade- tai high yield -sijoittajalle.
Rahastomme tarjoavat myös mahdollisuuden sijoittaa pohjoismaisiin yrityslainoihin, sekä luottoluokiteltuihin että luottoluokittelemattomiin. Maaliskuun heikkoudesta huolimatta pohjoismaiset markkinat ovat edelleen vahvat, ja niillä on vakaa sijoittajakunta. Pohjoismaiset liikkeeseenlaskijat ovat edelleen fundamenteiltaan vankalla pohjalla, ja niiden liikkeeseenlaskemilla lainoilla on matala duraatio ja houkutteleva tuottoero.
Varovaiselle sijoittajalle, joka ei pelkästään hae korkeinta mahdollista absoluuttista tuottoa, vaan keskittyy parhaaseen mahdolliseen riski-tuotto-suhteeseen, Evli tarjoaa tuottopotentiaaliltaan erittäin houkuttelevia lyhyen duraation rahastokohteita (Evli Lyhyt Yrityslaina ja Evli Pohjoismaat Yrityslaina) ja jopa hyvin lyhyen duraation kohteita, kuten Evli Likvidi.
Juhamatti Pukka, korkosijoitusjohtaja
