Viime aikoina pääomat ovat jälleen alkaneet hakeutua kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Samalla on kuitenkin olemassa riski, että rahavirrat pakkautuvat samoihin, jo valmiiksi kuluneisiin uriin.
Harvat yhtiöt ajavat nousua
Kehitystä tarkemmin analysoivalle on selvää, mikä nopeita nousuja tällä hetkellä vauhdittaa: tekoälyaalto on tehnyt kehittyvien markkinoiden indekseistä huipultaan raskaita. Taiwan Semiconductor Manufacturing Company on vain kahdessa vuodessa kaksinkertaistanut painonsa MSCI Emerging Markets -indeksissä ja vastaa nyt 12,5 prosenttia koko indeksistä. Lisäksi muutamat teknologiayhtiöt Taiwanissa, Koreassa ja Kiinassa ovat kantaneet merkittävän osan vuoden 2025 tuotoista. Lopputuloksena on entistä keskittyneempi markkina, jossa harvat jättiyhtiöt määrittävät suunnan – sekä riskikuvan.
Itsenäinen osakevalinta
Juuri tästä syystä kannattaa irrottaa katse maarahastoista, teemoista ja muista suurista top-down-rakenteista ja keskittyä yksinkertaiseen mutta tehokkaaseen asiaan: oikeiden yhtiöiden valintaan. Huolellisesti tehdyllä osakevalinnalla – jota ei ole sidottu indeksien pakkopaitaan vaan joka perustuu omaan, itsenäiseen analyysiin – voidaan välttää ruuhkat suurissa teknologiaklustereissa ja ohjata pääomaa yhtiöihin, jotka menestyvät omilla ansioillaan.
Toinen sokea piste monissa kehittyviin markkinoihin liittyvissä sijoituspäätöksissä on sitkeä käsitys siitä, että korkea BKT:n kasvu tarkoittaisi automaattisesti korkeaa osaketuottoa. Todellisuus on harvoin näin yksinkertainen. Talouskasvun ja pörssikehityksen välinen yhteys on heikko – ja usein heikentynyt osakeannin laimentavan vaikutuksen, puutteellisen omistajaohjauksen tai vahvasti valtion hallitsemien yhtiöiden takia. Siksi peruskysymys korostuu entisestään: mitä osakkeenomistaja todellisuudessa saa jokaista sijoitettua euroa kohden?
Kehittyvien markkinoiden haasteet
Monille voi tulla yllätyksenä, että MSCI China -indeksi on Yhdysvaltain dollareissa mitattuna tuottanut keskimäärin vain 1,1 prosenttia vuodessa joulukuusta 1993 lähtien – samana aikana, jolloin Kiinan talous on moninkertaistunut ja kasvanut yhdeksi maailman suurimmista. Silti monet, jotka 1990-luvulla uskoivat ratsastavansa Aasian ihmeellä indeksipohjaisten salkkujen avulla, havaitsivat nopeasti todellisuuden toisenlaiseksi. Hongkongin palveluvaltainen pörssi tai Thaimaan pankki- ja kiinteistösektorin paisunut luottosykli osoittautuivat kaikkea muuta kuin ihmeellisiksi kasvuinvestoinneiksi, kun pörssit romahtivat dollareissa mitattuna 70–90 prosenttia.
Kehittyvät markkinat ovat houkuttelevia ja täynnä mahdollisuuksia, mutta on syytä muistaa, ettei MSCI Emerging Markets -indeksi, jota hinnoitellaan noin kolmekymmenkertaisella vapaan kassavirran kertoimella, ole erityisen edullinen. Sen sijaan harkittu osakevalinta, jossa painottuvat laatu ja kohtuullinen arvostus, johtaa salkkuun, jonka arvostustaso on noin kymmenkertainen vapaaseen kassavirtaan verrattuna. Ero on merkittävä sekä arvostuksen että riskin näkökulmasta.
Pääomavirtojen navigointi kehittyvillä markkinoilla
Kun pääoma nyt jälleen hakeutuu kehittyville markkinoille, on houkuttelevaa antaa voimakkaiden rahavirtojen ja näyttävien otsikoiden viedä mukanaan. Kokemus on kuitenkin yksiselitteinen: hyvät, pitkän aikavälin tulokset kehittyvillä markkinoilla eivät välttämättä synny koko indeksin omistamisesta. Ne syntyvät oikeiden osakkeiden omistamisesta.
Kukaan ei tiedä, onko tekoälyyn liittyvä nousu jo saavuttanut huippunsa vai jatkuuko se vielä jonkin aikaa. Sen sijaan, että lukittautuisi yhteen teemaan tai ajautuisi hetkellisen hypen ympärille rakentuneisiin klustereihin, voidaan harkitun yhtiövalinnan avulla valita yrityksiä, jotka aidosti ansaitsevat pääoman – yhtiöitä, joissa kassavirrat, taseet ja kohtuullinen arvostus painavat enemmän kuin markkinoiden viimeisin joukkopsykologia.
