Lyhyt duraatio, houkutteleva tuotto, maltillinen riski – tällaista yhdistelmää korkosijoittajat eivät ole vähään aikaan päässeet maistelemaan.
Eurokriisistä ja Euroopan keskuspankin valtavista vastatoimista lähtien olemme saaneet todistaa trendinomaisesti laskevaa, kerta toisensa jälkeen uusiin ennätyssyvyyksiin yltävää korkotasoa. Valtionlainoihin verrattuna yrityslainat tarjoavat edelleen houkuttelevia tuottoeroja, mutta absoluuttiset tuotot liikkuvat kaikkien aikojen matalimmilla tasoilla. EKP:n kesällä alkanut yrityslainojen osto-ohjelma on lisännyt ripauksen kitkerää makua soppaan tehden salkunhoitajien työstä yhä hankalampaa.
Epäilemättä osto-ohjelman laajennus on ollut tuottomielessä hyvä entuudestaan EKP:n hankintalistalla oleviin yrityslainoihin sijoittaneille (laajasti ajateltuna euromääräiset ei-pankkisektorin investment grade -yrityslainat). Osto-ohjelman valtava koko on kuitenkin johtanut tuottoerojen nopeaan kaventumiseen ja likviditeetin katoamiseen jälkimarkkinoilta - jos lainoja yrittää ostaa. Myyminen sen sijaan on helpompaa kuin koskaan!
Nollatuotot kohtalona?
Brexit-krapulan jälkeisen markkinarallin jälkeen korkosijoittajat ovat raapineet päitään puhki tuottoa etsiessään, etenkään jos sijoitukselleen ei ole kaivannut yhtään enempää korkoriskiä. Yleisen korkotason liikkuessa kautta linjan historiallisen alhaisella tasolla duraation pidentäminen (korkoriskin lisääminen) ei enää palkitse sijoittajia, vaan nostaa vain riskiä huomattavasti.
Koroilla on nimittäin hyvin rajatusti varaa liikkua alaspäin ja sitä kautta mahdollisuus tarjota positiivisia tuottoja. Kun korkotaso lähtee nousuun, sijoittaja menettää saavuttamansa edun nopeasti. Otetaan esimerkiksi sijoitus pitkään joukkovelkakirjalainaan, jonka modifioitu duraatio eli korkoherkkyys on seitsemän. Jos korkotaso nousee yhden prosenttiyksikön, sijoituksen arvo putoaa seitsemän prosenttia. Omaan korvaani tällainen tuotto-riskisuhde kuulostaa pahasti vinoutuneelta, kun jopa pisimmät Saksan valtionlainoista tuottavat alle 0,5 prosenttia!
Vielä löytyy toivoa
Lyhyen duraation sijoitusta kaipaavalle on vähän positiivisen tuottotason vaihtoehtoja. Rahamarkkinasijoitukset ja valtionlainat hinnoitellaan suurelta osin negatiivisella tuottotasolla. Investment grade -yrityslainat tarjoavat kohtalaisen hyvää tuottoeroa, mutta lisukkeeksi melko korkean korkoriskin. Muihin korkoluokkiin nähden high yield -luokitellut lainat ovat erittäin houkuttelevasti hinnoiteltuja, mutta monella ei ole halua tai säännöt eivät anna mahdollisuutta ottaa niin paljon luottoriskiä.
Yksi jäljellä oleva tuottotasku ovat luokittelemattomat pohjoismaiset yrityslainat. Monet luokittelemattomat yritykset ovat lukujen valossa erittäin vahvoja ja tunnettuja pörssilistattuja yrityksiä. Perinteisesti luokittelemattomien yritysten lainoilla on ollut vähän seuraajia tai omistajia Pohjoismaiden ulkopuolella, ja virallisen luottoluokituksen puuttuessa sijoittajat ovat vaatineet lainoihin reilut riskilisät luokiteltuihin verrokkilainoihin suhteutettuna.
Vaikka luokittelemattomat lainat kiinnostavat enenevässä määrin Manner-Euroopan sijoittajia, kauppaa käydään luottoluokiteltuihin lainoihin verrattuna eritäin leveillä tuottoeroilla. Likviditeetti on usein kuultu selitys tuottoerolle, mutta viime vuosina luokittelemattomien yrityslainojen markkinat ovat olleet likviditeetiltään vähintään yhtä hyviä (tai huonoja, riippuu katsantotavasta). Toki luottoriskin suhteen skaala on yhtä laaja kuin virallisesti luokitelluilla markkinoilla Euroopassa, mutta valikoiden hyväkuntoisia yrityksiä poimivat sijoittajat voivat saavuttaa erittäin houkuttelevan riski-tuotto-suhteen pohjoismaisilta markkinoilta.
Olen suosinut luokittelemattomia pohjoismaisia yrityslainoja jo vuosia niiden ainutlaatuisen kombinaation vuoksi: vahvat fundamentit yhdistyvät houkutteleviin arvostuksiin. Käyttämällä samoja sijoitusprosesseja, konservatiivista sijoitustyyliä ja kurinalaisuutta kuin muussa Evlin yrityslainasijoittamisessa syntyy vahvaa, mutta vakaata tuottoa yli syklien. Ennemmin tai myöhemmin korkosijoittajien massat valtaavat nämäkin markkinat ja korjaavat arvostuserot, mutta siihen saakka voimme nauttia epätavallisen hyvistä herkkupaloista.
Juhamatti Pukka on äskettäin nimetty Citywiren One to Watch -salkunhoitajaksi. Hänen saavuttamansa riskikorjattu tuotto kuuluu yrityslainasektorin parhaimmistoon, ja hän on huhtikuusta 2015 lähtien pitänyt hallussaan salkunhoitajien AAA-luokitusta. Juhamatin ansioihin kuuluu myös ykkössija Citywire Eurostars Top 250 Fund Manager -vertailun yrityslainakategoriassa.
Juhamatti Pukka