Ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2025 Evlin hallinnoitavien asiakasvarojen kasvu jatkui tasaisesti. Korkorahastojen kysyntä vauhditti perinteisten sijoitusrahastojen myyntiä. Vaihtoehtoisten rahastojen suosio säilyi vahvana markkinatilanteesta huolimatta. Uusia nettomerkintöjä ja sitoumuksia kertyi noin 187 miljoonaa euroa sisältäen pääomanpalautuksia noin 47 miljoonaa euroa. Lisäksi Evli sai merkittävää tunnustusta osaamisestaan, kun yhteisösijoittajat arvioivat Evlin jälleen Suomen parhaaksi yhteisövarainhoitajaksi Kantar Prosperan vuotuisessa asiakastutkimuksessa.
Tuloskehitys tammi-kesäkuu 2025 (vertailukohtana 1–6/2024)
- Nettoliikevaihto oli 55,2 miljoonaa euroa (1–6/2024 yritysjärjestelyn vaikutuksesta puhdistettu vertailukelpoinen nettoliikevaihto oli 55,0 milj. euroa ja oikaisematon nettoliikevaihto 72,2 milj. euroa).
- Liikevoitto oli 22,5 miljoonaa euroa (1–6/2024 yritysjärjestelyn vaikutuksesta puhdistettu vertailukelpoinen liikevoitto oli 22,2 milj. euroa ja oikaisematon liikevoitto 37,2 milj. euroa).
- Varainhoito- ja sijoittaja-asiakkaat -segmentin liiketulos kasvoi 20,0 miljoonaan euroon (18,2 milj. euroa).
- Neuvonanto- ja yritysasiakkaat -segmentin liiketulos laski 1,3 miljoonaan euroon (2,2 milj. euroa).
- Hallinnoitavat varat olivat kesäkuun lopussa nettomääräisesti 19,7 miljardia euroa (18,7 mrd. euroa) sisältäen osakkuusyhtiöiden hallinnoimat varat. Ilman osakkuusyhtiöitä hallinnoitavat varat olivat 17,2 miljardia euroa (16,4 mrd. euroa).
- Oman pääoman tuotto oli 24,2 prosenttia (37,9 %).
- Toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kustannuksiin oli 132 prosenttia (125 %).
- Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,60 euroa (1,10 euroa).
Tuloskehitys huhti-kesäkuu 2025 (vertailukohtana 4–6/2024)
- Nettoliikevaihto oli 27,5 miljoonaa euroa (29,3 milj. euroa).
- Liikevoitto oli 11,1 miljoonaa euroa (12,1 milj. euroa).
- Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,33 euroa (0,31 euroa).
USA:n uudet tullit kohtasivat voimakkaan markkinareaktion
Vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen alkua leimasivat USA:n julkistamat niin sanotut vastavuoroiset tullit ja siitä seurannut raju pääomamarkkinashokki. Ulkomaankaupan tasapainon palauttamiseksi Trump julkisti laajan joukon vastavuoroisia tuontitulleja. USA:n kaikelle tuonnille asetettaisiin 10 prosentin vähimmäistaso, jonka päälle tulisi maakohtainen lisätulli. Uudet tullit kohtasivat välittömästi voimakkaan markkinareaktion, minkä seurauksena USA ilmoitti keskeyttävänsä tullien toimeenpanon 90 päiväksi. Aikalisän aikana maakohtaisista lisätulleista neuvoteltaisiin jokaisen maan kanssa erikseen. Määräajan päättyessä vain muutaman maan kanssa on solmittu uusi tullisopimus, lähinnä Britannian ja Kiinan kanssa.
USA:n talous kehittyi alkuvuoden aikana odotuksia paremmin, minkä myötä USA:n osakemarkkinat nousivat jälleen ennätystasolleen. Sijoittajat näyttivät ennakoivan kauppasodan laantumista ja lopullisten tuontitullien asettumista maailmankaupan ja yritysten tulosnäkymien kannalta siedettävälle tasolle. Trumpin tullipolitiikan riskinä on yritysten suhteellisen kannattavuuden heikentyminen tai, mikäli yritykset siirtäisivät tullit suoraan lopputuotteiden hintoihin, kuluttajahintojen nousu. Molemmat ovat huonoja vaihtoehtoja talouden ja pääomamarkkinoiden näkökulmasta.
Epävarmuus heikensi euroalueen talouskasvua
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed pidättäytyi uusista koronalennuksista ja ilmoitti haluavansa ensin nähdä, miten tullit ja lakipaketti vaikuttavat yritysten ja kuluttajien käyttäytymiseen. Pidemmällä aikavälillä uuden lakipaketin odotetaan lisäävän USA:n valtion velkaantuneisuutta, mikä on vauhdittanut dollarin alamäkeä suhteessa muihin valuuttoihin.
Geopoliittinen sekä talous- ja kauppapoliittinen epävarmuus heikensivät euroalueen talouskasvua ja hidastivat elpymistä. Odotusten mukaan BKT:n vuotuinen kasvu olisi kuluvana vuonna 0,9 prosenttia ja vahvistuisi vain hienoisesti tulevina vuosina. Euroalueen inflaation arvioidaan edelleen hidastuvan ja olevan ensi vuonna Euroopan keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteen tuntumassa. Tämä mahdollisti ohjauskorkojen kahdeksan perättäisen koronlaskun jatkumisen aina kesäkuun kokoukseen saakka, jossa ohjauskoroksi asetettiin kaksi prosenttia.
Osakkeiden hinnat nousivat toisella vuosineljänneksellä kaikilla keskeisillä markkinoilla. Eurooppalaisen sijoittajan näkökulmasta dollarin heikentymisen myötä USA:ssa osakkeiden hinnat kuitenkin laskivat 6,6 prosenttia S&P 500 -indeksillä mitattuna. Korkomarkkinoilla parhaiten tuottivat korkeamman luottoriskin High Yield -lainat. Suomen kiinteistömarkkinoiden vaikeudet jatkuivat laimean hintakehityksen ja alhaisten transaktiovolyymien sävyttäminä. Alentuneiden korkojen myötä odotukset kiinteistömarkkinoiden palautumisesta kuitenkin jälleen virisivät.
Evlin hallinnoimat asiakasvarat nousivat positiivisen markkinakehityksen ja nettomerkintöjen myötä
Evli-konsernin nettoliikevaihto laski toisella vuosineljänneksellä kuusi prosenttia edellisvuodesta ja oli 27,5 miljoonaa euroa (29,3 milj. euroa).
”Parhaiten kehittyivät perinteisten ja pääomarahastojen palkkiotuotot, varainhoidon tuotot sekä välitystoiminnan tuotot, jotka kasvoivat edellisvuodesta. Sen sijaan tuottosidonnaiset palkkiot ja neuvonantopalkkiot laskivat. Myös oman taseen tuotot jäivät edellisvuotta alemmalle tasolle”, toimitusjohtaja Maunu Lehtimäki sanoo.
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevoitto laski kahdeksan prosenttia ja oli 11,1 miljoonaa euroa (12,1 milj. euroa). Liikevoiton laskuun vaikuttivat vertailujaksolle osuneet tuottosidonnaiset palkkiot, joita oli tarkastelukautta selvästi enemmän. Evlin oman pääoman tuotto oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 24,2 prosenttia (37,9 %) ja toistuvien tuottojen suhde operatiivisiin kuluihin 132 prosenttia (125 %). Konsernin vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat erinomaisella tasolla.
”Hallinnoitavat asiakasvarat nousivat positiivisen markkinakehityksen ja nettomerkintöjen myötä 19,7 miljardiin euroon (18,7 mrd. euroa). Evlin strategian kannalta keskeiset alueet, kansainvälinen myynti ja vaihtoehtoiset sijoitustuotteet, kehittyivät vuosineljänneksellä positiivisesti. Kansainvälisten asiakkaiden nettomerkinnät olivat noin 70 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin tehtiin nettomerkintöjä ja sijoitussitoumuksia vuosineljänneksellä yhteensä noin 98 miljoonalla eurolla sisältäen 31 miljoonaa euroa pääomanpalautuksia”, Lehtimäki kertoo.
Evli vahvisti toisen neljänneksen aikana sijoitustoimintansa vastuullisuutta osallistumalla 70 yhtiökokoukseen ja vaikuttamalla suoraan kahteen yhtiöön. Evli Private Capital -rahasto teki merkittävän sijoituksen lämpöpumpputeknologiayhtiö Calefaan, ja Evli laski liikkeelle vihreän Autocall-sertifikaatin. Lisäksi Evli aloitti kansainvälisen lasten oikeuksiin keskittyvän Global Child Forumin kanssa yhteistyön, jossa hyödynnetään Evlin kehittämää tekoälyalustaa.
”Vuonna 2025 juhlimme Evlin 40 vuotista taivalta. Vuosien saatossa olemme kasvaneet johtavaksi pohjoismaiseksi varainhoitajaksi ja rahastotaloksi, joka tukee asiakkaitaan pitkäjänteisen menestyksen rakentamisessa ja ohjaa pääomia sinne, missä ne luovat pitkäaikaista arvoa. Sitoudumme vauraamman huomisen rakentamiseen myös tulevaisuudessa”, Lehtimäki sanoo.
Näkymät vuodelle 2025
Ensimmäinen vuosipuolisko oli sijoitusmarkkinoilla myrskyisä ja toimintaympäristön arvioidaan jatkuvan epävarmana ja vaikeasti ennakoitavana myös loppuvuoden. Geopoliittisten riskien laajeneminen sekä huoli talouskasvun kestävyydestä kasvattavat epävarmuutta markkinoilla. Mikäli sijoittajien luottamus rapautuu entisestään ja markkina-arvot kääntyvät laskuun, on sillä negatiivinen vaikutus Evlin palkkiotuottoihin sekä oman sijoitussalkun tuottoon.
Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Evli on onnistunut vahvistamaan asemaansa markkinassa. Kasvua ovat tukeneet laaja tuotevalikoima ja asiakaskunta. Vahvan markkina-aseman ja kasvunäkymien myötä arvioimme liiketuloksen olevan selvästi positiivinen.
