Talouden eliitti kokoontui Taikavuorelle

 

Auringonnousun valossa kylpevä vuoristoinen laakso

Maailman talousfoorumi WEF kokoontuu vuosittaiseen huippukokoukseensa Euroopan katolle Sveitsin Davosiin. Noin kolmen tuhannen joukossa on yritysjohtajia, virkamiehiä, toimittajia ja sekalaisia guruja. Davos on vallan gaala ja massan ytimessä liikehtii todellisia titaaneja. Kirkkain tähti lienee Kiinan presidentti Xi Jinping, joka on maan mahtavin johtaja sitten Deng Xiaopingin.

Melkein vuosisata sitten, Davosin vuoristo toimi myös Thomas Mannin klassikkoteoksen Taikavuoren tapahtumapaikkana. Nuorukainen Hans Castorp matkustaa Berghoff-nimiseen mielisairaalaan. Taikavuoren värikkäät potilaat lumoavat Castorpin, jonka parin viikon sairasloma venähtää seitsemän vuoden diskursiiviseksi etsinnäksi.

Oleskelun aikana Castorp keskustelee ja seuraa Berghoffin kosmopoliittia potilasyhteisöä, jotka muodostavat mikrokosmoksen Euroopasta ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä.

Nyky-Davosin kynnyksellä Euroopan tilanne ei tietenkään ole niin huonolla tolalla kuin Mannin klassikossa, eivätkä kaikki Davoksen vieraat ole mielisairaita. Silti WEFin käynnistyessä nyky-Davosissa on viime vuosina aistittavissa aimo annos hulluutta Thomas Mannin tyyliin.

Yhdysvaltojen presidentti kuvaa Euroopan Unionia Saksan työrukkaseksi, kehuu brittejä Brexitistä, uhittelee Meksikoa kauppasodalla, Kiinaa oikealla sodalla ja parjaa omaa tiedustelupalveluaan. Thomas Mann kertoo eurooppalaisen hulluuden humanisti Settembrinin ja jesuiitta Naftan pitkien monologien avulla. Nykyhulluus ilmenee tiiviimmin Trumpin twiittien rytmittämänä.

Eurooppa ei ole sodan partaalla, mutta Brexitin ja Trumpin myötä poliittiset myllerrykset siirtyvät Manner-Eurooppaan. Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa järjestetään vaalit. Kriittisin on Ranska, jossa presidentillä on enemmän valtaa kuin Yhdysvalloissa. Vaikuttaa siltä, että Kansallisrintaman Marine Le Pen pääsee vaalien toiselle kierrokselle, mutta häviää finaalissa oikeiston Francois Fillonille, jota pidetään Ranskan Margaret Thatcherina. Lopputuloksesta huolimatta Ranskaan tulee muutos.

Nykynuorisoa mukaillen, so what? Brexitin myötä brittitalous ei romahtanut ja Trumpin voiton myötä jenkkien osakemarkkinat takovat uusia ennätyksiä. Jokainen pelätty poliittinen riski realisoitui ja sen myötä maailman varallisuus nousi kohisten. Tosin punta on romahtanut Brexit-pelkojen myötä ja Yhdysvalloissa korot ovat nousseet rajusti, mutta ei nyt suotta mennä liian tekniseksi.

Maailmantalous on paremmassa iskussa kuin vuosikausiin. Euroopassa talouskasvu kohenee ja työttömyys laskee. Tätä rataa Euroopan Keskuspankin ikuinen rahapoliittinen elvytyskin tulee tiensä päähän. Suomenkin viennistä elävä avotalous on päässyt shokkien ylitse globaalin talouskasvun imuun.

Asiat eivät ole olleet näin hullusti ja samalla näin hyvin pitkään aikaan. Donald Trumpista tulee Yhdysvaltojen presidentti 20. tammikuuta. Vaalien jälkeinen odotus päättyy. Twiitit muuntuvat teoiksi ja uho ulkopolitiikaksi. Olisi hullua olla jännittämättä.

New Call-to-action