Maailma ei ole valmis

Maailmanlaajuinen koronapandemia osoitti jälleen, ettei maailma ole valmis. Pandemia voi aikaansaada syvällisiä muutoksia ihmisten toimintaan. Sillä voi olla taloudellisia vaikutuksia ja merkitystä pitkän aikavälin sijoitusnäkymille.

Onko koronapandemia tilapäinen häiriötekijä vai maailman kehityksen mullistava tekijä? Kukaan ei varmuudella pysty arvioimaan, jääkö tyhjästä ilmestyvä viruspandemia harvoin tapahtuvaksi ja tulevaisuudessa epätodennäköiseksi, vai palaako Covid-19 voimistuneena tai syntyykö kokonaan uusia pandemioita.

Toiveet rokotteen tai lääkkeen löytymisestä SARS-CoV-2-viruksen taltuttamiseksi ovat nyt korkealla, ja tämä on osaltaan vahvistanut markkinoiden optimismia. Parhaassa tapauksessa virus heikkenee joko itsestään tai kuihtuu rokotteen avulla vuosien saatossa tavanomaisen flunssan tasolle. Vaikka koronarokotteen kehittämiseen ja käyttöönottamiseen voi mennä aikaa, ponnistelut ylläpitävät toiveikkuutta tulevasta.

Kauaskantoisia vaikutuksia maailmantalouteen voidaan silti nähdä paitsi matkustamisessa, myös kulutustottumuksissa ja teollisuuden tuotantoketjuissa.

Kuluneen kevään vaikutukset monien yritysten nykytilanteeseen ovat murskaavat. Kassavirrat tyrehtyvät ja tappioita syntyy. Kustannuksia joudutaan väkisin leikkaamaan, taseita paikkaamaan velkarahalla ja liiketoimintamalleja arvioimaan uudelleen. Lyhyellä aikavälillä sopeutuminen voi olla vaikeaa, ellei joustoja toiminnoissa ja rahoituksessa löydy.

Pitkässä juoksussa maailma kuitenkin palautunee raiteilleen. Globaali kysyntä elpyy, kun kulutus- ja investointitarpeet jälleen kasvavat. Maailma ei ole edelleenkään valmis.

Miten pitkän aikavälin tuotto-odotukset nyt muuttuvat?

Osakesijoitusten pitkän aikavälin tuottokehitykseen ja osakemarkkinoiden tasoon vaikuttavat tekijät ovat perusta osakkeiden näkymien arvioimiseksi:

Yritysten tuloskasvu: Keskeinen syy sijoittaa osakkeisiin on yritystoiminnan tuloksen eli voiton muodostuminen. Maailmantalouden kasvun ohessa pitkän aikavälin tuloskehitykseen vaikuttavat innovaatiot ja tuottavuuden kehitys. Ne aikaansaavat lisäarvoa talouteen ja synnyttävät näin tulosta sijoittajille, jotka ovat ottaneet riskejä harteilleen. Tuloksen syntyminen on edellytys sille, että kukaan haluaa ottaa riskejä. Tämä tekijä ohjaa yritystoimintaa tulevaisuudessakin ja ylläpitää kilpailua. Yritysten tuloskasvu vaihtelee väistämättä, mutta palautuu kyllä pandemian jälkeen kohti pitkän aikavälin trendiään.

Osinkojen kasvu: Sijoittaja haluaa osuutensa yrityksen tuloksesta ja useimmiten voiton jakaminen tapahtuu osinkojen avulla. Osinkotulo on monille sijoittajille tärkeää kassavirtaa, joten osingonmaksun jatkuminen ja tasaisuus on arvostettu ominaisuus. Pääoman palautuksia voidaan toki toteuttaa eri tavoin, kuten esimerkiksi omien osakkeiden takaisinostoilla. Vaikka yritysten kokonaisosinkosumma nyt syntyneiden tappioiden seurauksena laskee, on osingonjaon palautuminen tärkeä viesti yrityksiltä sijoittajille.

Arvostustason muutos: Kuinka paljon sijoittajat ovat valmiita maksamaan tulevasta tuloskehityksestä tai tulevista osinkovirroista on aina suhteellista tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ja riippuu tulevaisuudenodotuksista. Kun näkymät ovat hyvät eikä vaihtoehtoja ole tarjolla, joutuu osakkeista maksamaan enemmän. Ajat muuttuvat aikanaan nykyisestä paremmiksi ja korkosijoitusten tuotto-odotukset ovat matalat, joten arvostustasot voivat pysyä totuttua korkeampina ja jopa nousta.

Riskitön korko: Finanssikriisin opetus oli, ettei riskitöntä korkoa olekaan. Vähäriskisimpinä sijoituksina pidetään yleisesti vähävelkaisten valtioiden lainoja. Niiden tuottotasot ovat nyt yleisesti negatiiviset. Vaikka niiden luottoriski on matala, voi globaali korkotaso muuttua. Niin kauan kuin globaali korkotaso pysyy matalana, on kynnys myös matalampi muiden omaisuusluokkien korkeammalle tuottokehitykselle. Inflaatio todennäköisemmin nousee pitkässä juoksussa, joten sen varalta on syytä edellyttää riskipreemiota.

Muut riskipreemiot: Ne ovat se lisätuottovaatimus, jonka voi asettaa kaikille muille sekalaisille maailman menoon vaikuttaville riskitekijöille. Esimerkiksi poliittiset riskit vaikuttavat muun muussa yritysten toimintaedellytyksiin ja verotukseen. Kaikki odottamattomat tekijät, jotka voivat vaikuttaa osakkeiden arvonkehitykseen, kuten luonnonkatastrofit tai talouskriisien todennäköisyys, kuuluvat tähän ryhmään.

Tomas-blogi-16-6-2020-graaffi

Osakesijoittamisen horisontin on oltava pitkä

Osakemarkkinoiden tuottovaatimusten tulee antaa sijoittajalle korvaus riskin ottamisesta. Koronapandemia ei muuta sitä, miten tuottovaatimus muodostuu.

Monilla ei ole mahdollisuuksia sijoittaa sadaksi vuodeksi ja istua sijoitustensa päällä tekemättä mitään. Viimeisen sadan vuoden aikana on koettu maailmansotia, talouskriisejä ja kuplia. Ne ovat aina olleet ajankohtia, jolloin maailmantalouden pakkaa on jaettu uudelleen. Osakemarkkinoiden arvonvaihtelut ovat tulevaisuudessakin varmasti yhtä suuria kuin tähän saakka. Sijoittajat, jotka osaavat pelata heilahteluissa korttinsa oikein hyötyvät.  

Koronakriisi osoitti jälleen, ettei maailma ole valmis ja muutoksia voi vasta uumoilla. Muutoksiin sopeutuminen synnyttää uusia mahdollisuuksia ja karsii vanhoja rakenteita. Niin kauan kuin ihmiskunta pystyy sopeutumaan, on kekseliäs ja pyrkii kohti parempaa huomista, syntyy edistystä ja lisäarvoa.

Tomas Hildebrandt on varainhoidon markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja